15. luku - Pieni aviorikosromaani - Ukrainan sota

to 17.8.2023 klo 10.25 julkaistu, kirjoitettu 19.3.2022

Romaanini kässärin ensimmäisen version olen tallentanut läppärilleni 20. helmikuuta 2021. Nyt on 19. maaliskuuta 2022. Kirjoittamisessani, kaikessa kirjoittamisessani, myös blogissani, on Ukrainan sodan aiheuttama katkos.

Putinin hyökkäyksen jälkeisenä päivänä kirjoitin blogiini: ”Toivon todella, että Ukraina on Putinin loppu. Tyyppihän vaikuttaa umpihullulta.”

En ole kuukauteen kyennyt kirjoittamaan juuri mitään. En edes kirjettä Toppa-serkulleni. Yhden postikortin pusersin hänelle menemään ja siinä kerroin, että olin joutunut kummallisen väsymyksen valtaan.

Se, että en saa aikaan kirjeitä, johtuu fyysisistä oireista. Sairastimme Pekan kanssa rajun flunssan. Pekka teki kaksi koronakotitestiä ja sai negatiiviset vastaukset. Ehkä hän teki testit vääränä ajankohtana tai ei työntänyt testipuikkoja tarpeeksi syvälle nenä-nieluun.

Omikronin oireisiin kuuluu nuha. Kuumetta meillä kummallakaan ei ollut, mutta flunssasta jäi jälkioireena päänsärky ja väsymys. Välillä käyvät sellaiset vilunväreet, että on pakko kääriytyä peittoon ja mennä pitkäkseen.

Ehkä oikea poskionteloni meni taas tukkoon. Olen poskiontelotiehyeleikkausjonossa ja maaliskuun lopussa pääsen tilaamaan ajan luomenpoistoa varten.

Blogiani en ole päivittänyt tai romaanikäsikirjotustani avannut sen takia, että Putinin hyökkäys tuntuu niin hirvittävältä. Venäjä, tyttärieni toinen kotimaa, isänsä maa, on muuttumassa kansainvälisen politiikan hylkiövaltioksi.

Jostain syystä mielessäni kaikuu Salomen purkaus: ”Miten ovat omat arvosi? Käy mielessä, onko niitä ollenkaan? Olen varmaan saanut sinusta ihan väärän kuvan, kun olen pitänyt sinua sellaisena, joka tarkastelee asioita ihmisyydestä käsin. Mitä ajattelet ihmisyydestä?”

Mitäkö minä ajattelen ihmisyydestä?

Jos suoraan sanon, Salomen oksennettua päälleni ihmisyysliturgioitaan ajattelin, että sinä tekopyhä nauta, joka toistelet koulutyttömäisesti itsestäänselvyyksiä, haluat näköjään, että latelen takaisin samanlaisia latteuksia.

Että tottahan toki kaikilla ihmisillä maailmassa on ihmisyys. Paitsi tietenkin paikallisvasemmiston taloudenhoitajalla tai mieheni pyllyyn liimautuneella neiti Satiaisella. Etenkin neiti Satiaisen voisin tappaa milloin vain – oikeastaan toivon hänen ylleen Putinin yhden naisen ydinkärkitäsmäohjusta. Ei haittaa, vaikka iskussa menisivät koko vuokrarivitalon asukkaat.

Myöskään paikallisvasemmiston taloudenhoitajatarta kohtaan en tunne lainkaan myötätuntoa enkä tunnusta hänen ”ihmisyyttään”. Hän on vaurioitunut, häiriintynyt ja ilkeä ihminen. Raiskaaja. Ehkä hän ei ollut sitä vielä vauvana, mutta nuoruudessaan ainakin.

Ehkä hän on ollut koko elämänsä kateellinen siskolleen. Siskokset naivat veljekset. En kyllä ymmärrä, mikä vaurioituneisuus tai häiriintyneisyys on niin vahva, että ajaa iskemään tyttärensä exää.

Nainenhan jahtasi Pekkaa, vaikka oli saanut tietää, että Pekalla ja hänen tyttärellään oli ollut juttu. Suhteeksi Pekka sitäkään suostu sanomaan. Hän oli kuulema mukana yhteisessä lapsentekohankkeessa niin pitkään, kunnes huomasi, että nuori nainen tuijottaa tylsänä Kauniita ja rohkeita.

….

En halua ladella Ukrainan sodasta yhtään mitään. Kaikki on siitä jo sanottu.

….
Yhtä vain ihmettelen. Eikö Nato olisi pitänyt purkaa silloin, kun Varsovan liittokin purettiin? Olisimme säästyneet Irakin sodalta, Afganistanilta tai jopa ehkä Talibanien nousulta. Amerikan Yhdysvallat olisi voinut keskittyä kapitalismin ja uusliberalismin aiheuttamaan rappioon omassa maassaan. Ja Venäjä kehittyä rauhallisesti kohti Gorbatšovin demokraattista sosialismia.

Venäjän oligarkit syntyivät nimenomaan tuhokapitalismista tai niin kuin Venäjällä sanotaan Dikij kapitalism. On kuulkaa jotain vikaa länsimaisessa täysin vapaassa markkinataloudessa, kun kerta kansalla tulee ikävä Neuvostoliittoa.

….

Kansainväliset pääomasijoittajat, kuten Goldman-Sachs panivat nuoren Venäjän valtion heti 2990-luvun alussa polvilleen. Ja voilá, tässä on seuraus. Nurkassa uhitteleva hylkiövaltio, pelokas koira.

TÄHÄN TUHOKAPITALISMIN NOUSUSTA! (Ei syntynyt tekstiä tähän kohtaan. Yritys hyvä kuitenkin.)

…

Sitä paitsi meidän vaihtoehtopiirimme, johon kuului jopa entisiä oikeita maolaisia, sanoi jo vuosikymmen sitten erilaisissa Suomi öljyn jälkeen -seminaareissa, että Suomi on yli 90-prosenttisesti riippuvainen Venäjältä tuotetusta energiasta. Vähätkö kukaan välitti siitä?