Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi Ylen Aamussa, että toisen asteen ammatillisesta koulutusta on laiminlyöty vuositolkulla - opiskelijoilla ei ole lähiopetusta ja muutenkin opetus on selkeästi heikentynyt

ma 3.11.2025

Kelasin tänä aamuna tabletilta takaisinpäin Ylen Aamun keskustelua. Halusin kuulla, mitä Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen oikeasti sanoi toisen asteen ammatillisen koulutuksen tasosta.

Kirjoitin ylös: "Ongelma on huomattavasti suurempi kuin me ymmärrämme. Toisen asteen koulutuksesta valmistuvat eivä lähestulkoonkaan ole siinä valmiudessa kuin työnantajat työmarkkinoilla heiltä odottavat."

"Pienimmillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta ryhtyä kouluttamaan ketään työpaikalla. Heillä ei yksinkertaisesti ole resursseja siihen. On aivan mahdotonta ajatella, että 30 työntekijän pajasta voitaisiin irrottaa irrottaa joku kouluttamaan uutta työntekijää. Isommissa yrityksissä kouluttaminen on mahdollista."

"Olemme laiminlyöneet vuositolkulla toisen asteen koulutusta osin sen markkinoinnin suhteen, mutta myös ajamalla alas sen resurssit. Lisäksi opetuksen taso on selkeästi heikentynyt. Se näkyy siinä, että me emme saa ammattikouluista niin priimaa tavaraa kuin olemme aikaisemmin saaneet."

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle vastasi Lehtosen puheeseen, että hänen edustamasa yritykset ovat olleet toisen asteen koulutukseen voittopuolisesti tyytyväisiä.

Niin varmaan. Selasin äsken Teknologiateollisuus ry:n, työnantajaliiton, jäsenlistaa. Listalta löytyivät muun muassa ABB, Abloy, Genelec, Granlund, Insinööritoimisto Savolainen, John Deere Forestry, Junttan ja Ponsse.

Insinööritoimisto Savolainen Iisalmesta ei varmaankaan ole missään tekemisissä Ysaon kanssa ja jäsenyrityslistan toinen taho, jonka kanssa tulemme väkisinkin silloin tällöin tekemisiin, on Granlund, kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijayhtiö.

Sipilän hallituksen koulutusreformin idea ehkä oli saada yritykset pelaamaan yhteen toisen asteen oppilaitosten kanssa ja hivuttaa Suomea niin sanottuun Saksan malliin. Saksassa, jos olen oikein ymmärtänyt, yritykset kouluttavat työntekijänsä paljolti itse mestari-kisälli -mallilla.

Ajatus on hyvä ja kannatettava sekä suunta oikea. Todellisuus kuitenkin on, että yrityksiin on annettava resursseja kouluttamiseen. Tai ainakin niin, että ammattikoulussa opetettaisiin ensin perusasiat ennen kuin opiskelija pannaan yrityksiin työharjoitteluun.

Se, että yrityksiin tulee harjoittelijoita pystymetsästä, ei ole sen enempää opiskelijoiden itsensä tai opettajien vika. Korostan suureen ääneen ja lihavoituna, että itse oppilaitokset eivät ole syypäitä. Niiltä on viety lähiopetusmahdollisuus.

Ja niin vain meidän työmaallamme nähtiin opiskelija, joka oli tullut tekemään näyttötutkintoa ja sai ensimmäistä kertaa elämässään käteensä paineilmanaulaimen.

Edustamani Rakennus- ja restaurointiliike Lapiomies Oy yhdessä valtakunnallisen Restaurointikillan kanssa on jo vuosia puhunut tästä. Olemme hakeneet apurahoja eri tahoilta, mutta toistaiseksi emme ole saaneet apurahaa edes sen selvittämiseen, missä restaurointialan tutkintoja voidaan suorittaa. Sekin on epäselvää. Oppilaitoksia on äärimmäisen vähän eikä kenelläkään tunnu olevan kokonaiskäsitystä asiasta.

Mutta joo, vaikka emme saisi rahoitusta selvitystyöhön, jatkamme valitsemallamme linjalla. Emme jätä rauhaan Suomen yrittäjien koulutusvastaavaa Mikko Kinnusta. Hän oli eduskunnassa vuosina 2019 - 2023 eikä häntä näin ollen voine syyttää koulutusreformin massiivisista leikkauksista.

Mieli kyllä tekisi.

Ehkä selvitystyö pitäisi tehdä nyt kaikessa rauhassa ja odottaa hallituksen vaihtumista. Riikka Purran natsisaksikäsihallitukselta lienee täysin turha toivoa mitään parannuksia tai minkäänlaista kehitystyötä.