Ekomystikko ja aatehistorioitsija Maria Suutala Ilomantsiin

Synnyttäjät ja Jumalansynnyttäjä

ke 31.7.2024

"Hei, jäi äsken puhelimessa sanomatta. Hyvä, kun huomasit, että olin jossain vaiheessa onnistunut viimekin vuonna maksamaan XX:lle tes:n mukaiset korotukset. Kun tein viime keväänä työsopimuksen, kopioin ilmeisesti henkilökohtaisen palkan lisän vuoden 2021 työsopimuksesta enkä ollut korottanut sitä kevään 2023 tes-korotuksilla kuin vasta sitten, kun te aloitte maksaa palkat. Joku teistä on täytynyt huomata tämä hämminki myös viime vuonna. :D

Näihin asioihin tulee pian korjaus. Pieni korjaus. Ollaan nimittäin toistaiseksi täällä Lapinlahdella eikä siten dokumentit ole kahdessa paikassa. Laskimenkin kaivan jostain esille.

Kiitos ja anteeksi! Pia"

Tässähän ihan innostuu rakennusliikkeestä. Sain tehdä työsopimuksen ja huomenna maksan palkatkin. Itselle myös! Tein äsken tarjouksen. Lähetän sen kohta. Hihkun vain ensin hieman ilosta.

Semmoinenkin ilouutinen tuli, että ekomystikko ja aatehistorioitsija Maria Suutala on muuttanut Ilomantsiin Pohjois-Ruotsista. Samaan aikaan suru-uutinen tietenkin on, että hänen miehensä Ernst Heller on kuollut.

Kaivoin nyt esille Maria Suutalan kirjat Kesytetty nainen, Kettu luumupuussa ja Vuohi saarnatuolissa. Taidan kerrata niitä hieman. Esimerkiksi kirjoituskokoelmassa Vuohi saarnatuolissa on luku Valtimolle asettuneesta Maria Dorffin ja Lasse Nordlundin metsäperheestä.

Metsäperhe tuli vastaan Mäntän Pekilossa. Kävimme Pekilossa Marian kanssa Helsingistä tullessamme. Kulttuurikeskus Pekilo on saanut nimensä pekilosienestä. Pekilosienestä wikipedia kertoo seuraavaa:

"Pekilosieni viittaa eristettyyn mikrosienikantaan, joka kuuluu Paecilomyces variotii -lajiin.Kyseisen mikrosienikannan eristi aikoinaan suomalainen Oy Keskuslaboratorio 1960-luvulla alkaneessa kehitysprojektissa, jonka tarkoituksena oli löytää kilpailukykyinen menetelmä proteiinin valmistamiseksi hiilihydraattipitoisista liuoksista. Menetelmä patentoitiin ja sitä käytettiin teollisessa mittakaavassa vuosina 1975-1991 Jämsänkoskella ja Mäntässä puhdistamaan sulfiittittisellun valmistuksessa syntyvä sivuvirta ja tuottamaan proteiinia käytettäväksi eläinrehutuotteissa. Proteiinituotetta markkinoitiin ja myytiin Suomessa ”Pekilo”-tavaramerkin alla. Tuotanto kuitenkin lopetettiin vuonna 1991 viimeisen sulfiittiselluloosa-prosessin sulkeutuessa Mäntässä. Nykyisin oikeudet Pekilo-proteiinituotteessa käytettyyn mikrosienikantaan omistaa suomalainen startup-yritys eniferBio Oy, joka kehittää ratkaisua kestävästi tuotetun ravintoproteiinin valmistamiseksi korvaamaan soijaproteiinia."

Jännää.

Ja samalla kutkuttavaa on, että kun Kulttuurikeskus Pekilossa on esillä valokuvaaja Touko Hujasen voittoisa valokuvareportaasi Metsäperhe, vieressä tehdään kolmessa vuorossa vessapaperia.

Maria Suutalan tekstin Takaisin luontaistalouteen mukaan metsäperhe ei käytä vessapaperia (Vuohi saarnatuolissa 2018 s. 185). En väsy toistelemasta sitä, että sain Ylä-Savon subcomandante Marcosilta luettavakseni Lasse Nordlundin esseen Elämän perusteista jo vuonna 2008 ja levitin sitä muun muassa Ärräpäissä.

Elämän perusteiden käytännön hahmot olivat Sanomatalossa esillä valokuvina joskus ennen koronaa niin, että ehdin nähdä heidät siellä - keskellä Helsinkiä. Touko Hujasen valokuvareportaasi voitti sekä henkilökuva- että reportaasisarjan Vuoden lehtikuva 2019 -kilpailussa.

Kun opiskelin MIF:ssä, Suomen johtamistaidon opistossa, joka on taas alkanut käyttää typerää englanninkielistä nimeä, kävelin joka aamu metrolta Sanomatalon lävitse. Kun näin Metsäperheen, aloin hihkua. Vihdoinkin. Eihän tässä mennyt kuin kymmenen vuotta ja se, mitä meidän piireissämme on ajateltu, alkaa tulla lävtise ja julki.

Nyt sitten Pekilossa. Pitää ripustaa kuvat Touko Hujasen kuvista Facebookiin. Minuun vetoavat enemmän Hujasen henkilökuvat kuin Sanni Sepon ja Ritva Kovalaisen luontokuvat. Sepon ja Kovalaisen valokuvia oli Pekilossa myös.

Mitäs piti vielä? Niin se tarjouksen lähetys, mutta sitä ennen. Luin äsken pätkän Maria Suutalan kirjasta Kesytetty nainen ja aloin hekottaa. Suutala on tehnyt väitöskirjan renessanssin luontosuhteesta ja kirjoittanut "naisista ja muista eläimistä" länsimaisessa ajattelussa.

Suutala lainaa amerikkalaista kulttuuri- ja kirjallisuushistorioitsijaa Sander L. Gilmania ja Gilmanin mukaan Raamatulla on ollut ratkaiseva merkitys länsimaisen seksuaalikäsityksen muotoutumisessa.

Namedroppailen blogissani estottomasti, sillä käytän omia kirjoituksiani joskus, kun etsin tietoja, nimiä tai lähteitä.

Kun sitten kansa on päässyt muokkailemaan Raamatun henkeä, naisen pahuus kohoaa huippuunsa. Naisesta tulee kaikkein pahin eläin. Aristoteles ei jää huonommaksi. Hänen mukaansa naisen liika seksuaalinen halu pilaa jopa aivot: "Himokkuus aiheuttaa kosteutta, joka syö aivot."

Vanhoilla naisilla ei mene sen paremmin. Lääkärit olivat sitä mieltä, että naisen elimistön myrkyt poistuivat kuukautisveren mukana. Siksi kuukautisveri oli myrkyllistä. Mutta koska vanhoilla naisilla ei ole kuukautisia, he vasta myrkyllisiä ovatkin, sillä myrkky pysyy vanhojen naisten sisällä ja he vahingoittavat toisia ihmisiä hengityksellään.

Tästä ortodoksinen kirkko poikkeaa. Jos olen oikein ymmärtänyt, kirkkoleipiä voivat leipoa vain naiset, joilla ei ole enää kuukautisia. Sentään niin. Sentään vanhojen hedelmällisyysiän ohittaneiden naisten arvostusta.

Vähän ja vähän kyseenalaisesti, mutta hyvä, että edes niin.

Veikkaan, että teologinen ajatus kuukautisten aikaisesta naisen epäpuhtaudesta, on alunperin ollut käytännöllinen ja suojannut naista itseään ehkä jopa tulehduksilta, mutta siitä on tullut aikojen saatossa kummallinen dogmi.

Valamossa iltapalvelukseen sunnuntaina pölähti lauma pieniä lapsia vanhempineen. Eivät vaikuttaneet suomalaisilta. Äideillä oli ihania värikkäitä liehuvia mekkoja ja jokaisessa kainalossa tai kyynärmutkassa oli taapero.

Äitien kasvot olivat väsyneitä ja stressaantuneita. Minusta se, että ortodoksit korostavat sanaa synnytys Jumalansynnyttäjän yhteydessä, on ihastuttavan ruumiillista ja konkreettista. Arvelen, että kaikesta yläpilvisestä koskemattoman häävuoteen patriarkaalisesta pölinästä huolimatta juuri Jumalansynnyttäjä auttaa meitä väsähtäneitä, kulahtaneita ja raadollisia äitejä.

"Iloitse Sinä, luvattu maa; iloitse Sinä, hunajan ja maidon virta."

No niin, kohta olen taas sotajalalla. Maria-teologiaan liittyy harhaopin torjunta. Nestorialaisuus oli sitä mieltä, että Maria ei synnyttänyt Jeesusta Jumalana vaan ihmisenä. Hyvä nestorialaiset!

Ja kukas se tämä Nestorius, harhaoppinen sitten on? Konstantinopolin patriarkka 400-luvulla. Persialaista alkuperää.

Enkä kyllä ole ihan varma siitäkään, olenko sittenkin Jehovan todistajien kanssa samaa mieltä tai ainakin sinne suuntaan kallellaan, että Jeesus ei ollut Jumala. Tosin Kallistos Ware selittää tämänkin todella hienosti Ortodoksisessa tiessä.

En aina pysty toistamaan mantranomaisesti Nikeankaan uskontunnustusta. Komppaan pastori Juha Heikkilää. Ammoin reformaation 500-vuotisjuhla-alustuksessaan kertoi, että pitää kaikkein eniten yksinkertaisesta Apostolisesta uskontunnustuksesta. Se menee näin:

"Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,

ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,

ja Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän."

Millainenhan olisi ollut isä Markku Suokonaution uskontunnustus, sillä hän kuulema kastoi ja siunasi "Elävän Jumalan, Luojan, Lunastajan ja Pyhittäjän nimeen.”?

Pitää opetella tuo ulkoa, sillä joudun joka kerta, kun asiaa mietin, googlaamaan.

Minusta kolminaisuusoppi on hämärä ja teoreettinen. Koska uskon biologeihin, on luonnollista, että Maria saattoi olla silleen jonkun ihan tavallisen peniksenkantajan kanssa ja sitten vanhahko tai ainakin velvollisuudentuntoinen Joosef otti nuoren raskaana olevan naisen vaimokseen, jotta tämä ei tulisi häväistyksi.

Jeesus oli ihmisen poika. Maria synnytti hänet ryskimällä ja rustojen sekä luiden rutistessa. Veri ja eritteet roiskuivat. Viittaus Dylan Thomasin runoon. Etsin sen tähän joskus. En nyt, sillä lähetän tarjouksen ja sitten herätän Marian.