Valtio-sanan keksijä on ilmeisesti Kiuruvedellä syntynyt Paavo Tikkanen
pe 15.3.2024
Tänään taas aurinko paistaa. Eilen ei paistanut. Oli niin karmea ilma, että kävin aamulla vain postilaatikolla Pyryn kanssa ja sen jälkeen tein konttorihommia. Jopa yhden laskun. Se lähti yhdelle ihanalle asiakkaallemme. Hän pelasti meidät.
Toki Mattikin teki osansa. Äsken maksoin kasan laskuja. Sain jopa Karen Armstrongin Jumalan historian maksettua.
Omassa harjoituspsykoterapiassani haluan tarkastella valtaa. Piirsin teemasta kaksi piirustusta. Toisessa oli VALTA lihavoiduin mustin kirjaimin. Toisessa oli sana kontrolli. Piiroksessa erottuivat selvästi sanat koni ja trolli.
Tausta oli vaaleanpunainen. Valtio liittyy valtaan sen vuoksi, että valtio vaikuttaisi olevan johdettu sanasta valta. Wikipedian mukaan valtio-sanan todennäköisesti kehitti Kiuruveden rahvaasta syntyisin ollut Paavo Tikkanen. Hän oli Suometar-lehden päätoimittajana kahteen otteeseen - vuosina 1847–1850 ja 1856–1864. Valtio-sana esiintyi Rietrikki Polénin matkakertomuksessa.
Rietrikki Polén oli syntyjään Pieksämäeltä ja hän kuoli Mikkelissä samana vuonna, kun Marj´-mummoni syntyi Sulkavalla (1884). Polén oli toimittaja, kielenkääntäjä, lyseon lehtori ja suomalaisuusaatteen kannattaja. Hänen mukaansa on nimetty Pieksämäen kulttuurikeskus Poleeni ja Poleeni on tuttu Sylvi-syposiumeista, jonne haluaisin mennä, mutta jotka aina vaikuttavat olevan jotenkin niin, että osallistumiseni ei onnistu.
Yht´äkkiä pälähti päähän, mitä on Puumalan Kirjakemmakoilla ensi elokuussa. Ohjelmasta ei taida olla vielä tietoa.
Valtio liittyy valtaan myös sikäli, että valtio on marxilaisessa mielessä konstruktio, joka ajaa porvariluokan etua ja siksi hävitettävä. Koska kaiketi olen demokraattisen sosialismin kannattaja (ja justiinsa maksoi Vihreiden jäsenmaksun - sekä Armon Vihreisiin että Pohjois-Karjalan vihreisiin, haluan suuntautua sinne päin), alkoi valtion ajatus kiehtoa kovasti.
Niinpä latasin tabletille The Ulkopolitistin (no, johan on nimi!) ääniohjelman ja aloin kuunnella professori Hannu Juusolan haastattelua Iranista. Luin aamun Hesarista podcast-arvion siitä, että tarjolla on "tiukka asiapaketti kansainvälisen politiikan ilmiöistä".
Juusola on Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori. Hänen tutkimusteemansa käsittelevät demokratiaa, sekularisaatiota ja kansalaisuusdiskursseja Lähi-idässä, kuivuuden merkitystä Lähi-idän poliittisissa konflikteissa, juutalaista magiaa sekä orientalismia Suomessa.
Iran on kiehtonut minua siitä lähtien, kun luin Kader Abdolahin kirjan Talo moskeijan vieressä. Romaani sisälsi selostuksen Iranin vuoden 1979 vallankumouksesta samaan tapaan kuin Karl Ove Knausgårdin Taisteluni VI sisälsi Hitler-esseen. Se ei ollut puhtaasti islamilainen. Mukana oli muitakin tahoja, kuten kommareita.
Sen vuoksi, kuten Hannu Juusola sanoo, Iranin hallinto ei ole puhtaasti fundamentalistisrakenteinen. Iran on hallinnoltaan yhtä monimutkainen ja meille käsittämätön kuin Iran on etnisestikin.
Tosin juuri nyt Iranista on siivottu syrjään liki kaikki vaihtoehdot. Harvoja, jotka jaksavat vastustaa, ovat kurdit. Marssin Kobanên vastarintalaisten mukana Helsingissä marraskuun alussa.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]