pe 10.3.2023
Tästä uhkaa tulla perjantaiperinne. Istun Nurmeksen kirjaston salissa ja ihailen näkymää järven jäälle. Aurinko paistaa. Kevät tosiaan syöksyy päälle. Olen käyttänyt samaa vyöryy ja piti keksiä vaihoehtoinen verbi.
Lainasin juuri kaksi kirjaa, joissa artikkelit Tõnu Õnnepalusta. Viron nykykirjallisuus vuosituhannen vaihteessa sisältää Õnnepalun ensimmäisen kääntäjän Juhani Salokanteleen artikkelin modernin dilemmasta Õnnepalun tuotannossa ja hetkonen - täällähän on toinenkin artikkeli: Kadri Tüürin kirjoittama Maisema Joonatanin kirjassa.
Teoksessa Virolaisia nykykirjailijoita Joni Kärki esittelee Tõnu Õnnepalun. Nyt alkoi Õnnepalu asettua johonkin yhteyteen. Antti Hurskaisen Suntiota luen toiseen kertaan, sillä joitain asioita jäi ensimmäisellä lukukerralla epäselväksi.
Väestötietojärjestelmästä tuli tieto, että olen taas Pia-Riitta. Siksi äiti ja isä minut alunperin kastoivat. Matin satiainen saa minun puolestani ottaa nimekseen Kaarina. Hän voisi olla vaikka Kylli Kaarina.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]