to 9.3.2023
Luen Suntiota myös kirjana, jonka avulla Antti Hurskainen on käsitellyt mahdollisuutta, että oma lapsi kuolee.
Arvelen, että kaikkien vanhempien on pakko ajatella sitä joskus. Jos saa kunnian tulla margariinipaketin kokoisen pikku keskosen vanhemmaksi, joutuu lapsen kuoleman kanssa silmikkäin heti lapsen syntymän hetkellä. Kun olin Marian keisarinleikkauksen jälkeen heräämössä, mietin, että antaisin vaikka oikean käteni, jos lapsi saisi elää. Itse asiassa ajattelin, että voisin vaikka kuolla, jos se pelastaisi lapsen.
Jumalan kanssa ei voi tehdä vaihtokauppaa. Se on pitänyt ymmärtää.
Antti Hurskainen tuntuu Suntiossa viittaavan kahteen Lapinlahdella tapahtuneeseen tragediaan. Ensimmäinen oli reilu kymmenen vuotta sitten, kun Nerkoonniemen suuntaan ajanut tyttö jäi rattijuopon alle ja kuoli.
Luin Suntiosta kohdan, jonka taustalla arvelen olevan kyseisen keisin: "Kuolema hallitsee, ohjaa lapset auton alle ja vanhemmat Alkon kautta eläkkeelle, joka ei ehdi kunnolla alkaa, kun ulosteesta löytyy verta." (s. 49)
Tietenkään kohta ei ole yksi yhteen, mutta kun etenin Suntiota nelisenkymmentä sivua eteenpäin, tuli vastaan seuraava lapinlahtelainen tragedia. Joulun 2017 alla Nerkoolla jäi rekan alle 13-vuotias tyttö. Luulen, että kummankin vanhemmat olisivat vaihtaneet paikkoja lapsensa kanssa, jos olisivat voineet sillä tavoin pelastaa hänet.
Suntiossa Turtola miettii sitä, mitä tarkoittaa Jumalan suunnitelma - onko se sama kuin alkuperäinen suunnitelma ja mitä on muodollisuus tai mitä sen kriitikot tarkoittavat, kun rekan alle jäänyt tyttö on hautausurakoitsijan mielestä muodoton. (s. 93) Romaanin kohta ei ole kaikkein selkeimmästä päästä, mutta jotain siihen tolkkua tulee, kun ensimmäinen osa tulee loppukohtaukseensa.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]