Sambarytminen Hoosianna Paavalin kirkossa - naisten kirkko, ihanata, Elina Koivisto!

su 27.11.2022

Nukuimme melko myöhään. Televisio oli jo auki, kun tulin tupaan. Usein tsekkaan Savon Sanomat, Etelä-Saimaan ja Etelä-Suomen Sanomat täkin alla, sillä on raakalaismaista kömpiä päistikkaa valmistautumatta kylmään huoneilmaan.

On tunnustettava. Tässä talossa talviaamuna palelee aina.

ma 28.11.2022

Siihen jäi eilinen blogikirjoitukseni. Merkinnän piti jatkua näin: Mutta paremmin minä kylmää kestän kuin kummallista Savon Voima -kaukolämpöilmiötä. Kun pakastuu, meillä Lapinlahden-talossa sisälämpötila nousee sietämättömäksi.

Syy on siinä, että lämmityksen anturi on ulkoilmassa. Rautavaaran talossa kaikki on loogista. Aamulla, kun uunit ovat yön aikana jäähtyneet ja lämpö alkaa nousta, kun saamme tulet uuneihin.

Eilen piti kirjoittamani, että kun tulin tuvan puolelle, jähmetyin heti avoimen television ääreen. Huusin Matille: "Herrrrajumala, mitääääää vvvvv.......?!?!?!?!?!?"

Osoitin televisiota, josta tuli ensimmäisen adventin jumalanpalvelus. Kirkon ovesta kirkkosaliin hiipi ensin vähän vaivihkaa ristinkantaja, sitten kaksi valonkantajaa. Naisia kaikki kolme. Ristinkantaja tapaili ujohkosti  tanssiaskeleita ja kasvoilla oli muikea ilme. Valonkantajat tulivat rinta rinnan parin askeleen päässä ja toisella heistä oli ihana kirjava mekko.

Kolmikon takaa kurkisteli jotain punapehkoista. Herraisä, mitä tämä on, ajattelin enkä kuullut enää taustalla olevaa biisiä. Silmäni muljahtivat melkein ympäri päässä. Ristin- ja valonkantajien takana sambasi ryhmä töyhtöpäisiä tanssijoita. Heillä oli päähineet, joissa oli purppuraisia sulkia, yllään tiukat kultaiset minimekot.

Olin pyörtyä. Naisilla pyörivät peput ja rinnat. Etummaisella tanssijalla oli lumoavat valkeat kiharat. Sitten keskikäytävää pitkin tuli lisää tanssijoita. Naisia hekin. Violetteja fantasia-asuja. Kirjavia fantasia-asuja.

Kultamekkoisia purppurapäähinenaisia oli kuusi, violetteja ruhtinattaria kaksi ja kirjavia lumoojattaria kaksi. Violettiasuisten vallattarien takana tulleella lumoojattarella olivat olkavarret kokonaan tatuoidut. Kulkueessa oli kolmetoista naista ensimmäisenä. Sitten vasta tuli ensimmäinen mies!

Kulkueessa yksi käytti tuolia. Toiset kävelivät kulkueessa käsi kädessä. Yhdellä oli jääkiekkojoukkueen fanipaita. Häntäpäässä oli lisää naisia ja joukossa olin näkevinäni Savon Sanomien entisen kulttuuritoimittajan Annmari Salmelan. Kirkko ja Kaupunki -lehden uutispäällikkö (korjasin ke 30.11.2022) kirjoitin ensin, että päätoimittaja, Juusela oli ammoin Vantaan Laurin päätoimittaja) Pauli Juuselakin ikään kuin olisi vilahtanut kulkueen jälkijoukoissa. Päätoimittajan järjestyslukunsa ristisaaton harvassa miesjoukossa oli ehkä neljä tai viisi.

Whatsappasin Tikkisen Hannelelle: "Meillä oli telkka auki äsken, kun tuli jumalanpalvelus. Meinas pudota silmät päästä. Hoosiannaa lauloivat rion karnevaalisambana. Ensin ajattelin, että herrajumala!!! Mutta sitten päätin, että miksipä ei. Voihan Hoosianna olla iloinen asia."

Hannele arveli, että luterilainen kirkko on yhtä epätoivoisessa tilassa kuin keskustapuolue ja kosiskelee tarttuvilla rallatuksilla. Näin varmaan onkin, vastasin. Sitten söimme Matin kanssa puuron ja kuuntelin, kuinka pastori Elina Koivisto siunasi laulullaan kirkkoväen ja kotikatsomolaiset.

Aamiaispöydässä oli kaikenlaista päivän agendan järjestelyä ja muuta - saarna jäi kuuntelematta ja sitten whatsappasin Hannelelle: "Nyt ne lähtee taas karnevaalitunnelmissa vex."

Äkkiä alkoi itkettää. Ilo todella kupli, pisteli ja pulputti ristisaattolaisissa. Hoosianna on, kiitos taas wikipedian, alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka varsinaisesti merkitsee "oi auta" tai "pelasta", mutta jota jo varhain alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemu- ja ylistyshuutona.

Olen seurannut Elina Koivistoa Facebookin Wife and Wifestyle -sivustoa ja pannut merkille, että hänellä on Puhkea kukkaan -konferensseja. Olin ajatellut, ollapa Helsingissä ja päästäpä joskus Elina Koiviston konferenssiin.

Toki on otettava huomioon, että Elina Koivistolla on nyt omassa rankingissa samanlainen asema kuin Sanna Marinilla Helsingin punavihreiden joukossa. Vaikka Sanna Marin kiduttaisi Pullervoa (Saimaan norppa) puhalluslampulla hänen kannatuksensa ei laske. (Kiitos Jukka Lindströmin sivuhistoria kielikuvasta.)

Kiihkeän whatsappailun tuloksena äänestimme Tikkisen Hannelen kanssa homoliittoihin vistosti suhtautuvan kökkäri-uskonmiehen Pekka Niirasen kumoon ja Annmari Salmelan Suomen Luterilaisen kirkon johtoon heti piispaston perään.

Alan kuunnella Kari Kanalan saarnaa ja tiskaan Matin lounasastiat. Paistoin hänelle perunoita ja sekoitin joukkoon vegenakeiksi muuttuneita lauantaisia uuniporkkanoita. Ensimmäiset leivinuunijuurekseni onnistuivat epäonnistumaan, mutta eespäin! Ehkä seuraava erä on jo ihan syötävissä ilman naamiointia.

Olen nyt kelannut edestakaisin Paavalin kirkon samba-Hoosiannaa ja tapahtui jotain kummallista. Irrotin otteeni ortodoksisesta kirkosta. Kuului vain blumbsss. Haluan sambaamaan Pyhäkön keskikäytävälle muiden naisten kanssa kultaisessa asussa, jossa ehkä on erotiikkaa, mutta ei yhtään mitään inhottavaa, likaista, kaksinaismoralistista, pahaa tai väärää.

Värikästä iloa vain!