Oivallus Tõnu Õnnepalu -esseeseen
pe 23.9.2022
Eilen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak esitti Ylen aamussa kertakaikkisesti oudon väitteen. Hän kuittasi venäläisen sotavastarinnan merkityksettömänä, sillä sodanvastustajat eivät ole "todellisia" rauhanaatteen kannattajia, vaan haluavat vain pelastaa oman perseensä.
Niin? Mitä herrajukara, huusin. Kukaan ei kuullut. Mattikin oli lähtenyt lentokoneen siirtomatkalle Mäntsälään.
Charly Salonius-Pasternak kuulosti yhtä demonisoivalta kuin ylikierroksilla käyvän tiedustelueverstin Martti J. Karin ylimielisyys Venäjä-alustuksensa lopuksi. Vastarintaa Venäjällä on, mutta sillä ei ole merkitystä. Kaikki mikä on vastaan ennakkoluuloista ja yksioikoista Venäjä on pahan valtakunta -käsitystä on merkityksetöntä.
Totta perkeleessä venäläisellä vastarinnalla on merkitystä. Mutta miten teet vastarintaa kiväärin piippu ohimilla? Katsokaan Shoah niin ymmärrätte. Onneksi Heikki Patomäki toi Ylen aamuun tänään analyyttisyyttä ja monia puolia. Toki toi eilen aamulla Aleksanteri-instituutin Markku Kangaspurokin.
Timo Soinin kunniaksi oli sanottava, että tuumasi Jälkiviisaissa tänään Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin valehtelevan henkensä edestä.
Kun kirjoitin googleen Heikki...., google vilautti Heikki Turusen uusinta romaania. Ennen kuin tsekkasin, onko Patomäen blogiin ilmestynyt mitään, tsekkasin WSOY:n sivuilta, että Turusen Simpauttajan hinta on ilmestynyt (la 24.9.2022 korjaus; ilmestyy vasta tammikuussa 2023). Heti tekstari runoilija-klovnille Esko Laitiselle ja miettimään, mistä saisin uusimman Turusen. Oikeastaan haluan kaksi, sillä haluan kirjan itselleni printtinä.
Simpauttajan hinta kertoo taustoja Simpauttajaan! Tätä olen kaivannut, vaikka en ole tiennyt, että olen kaivannut.
Meidän Antti Heikkisemme vilahti eilen Puoli Seiskassa Dannyn 80-vuotisjuhlissa. Elämäkerturin mukaan Danny-kirja läpileikkaus suomalaisesta iskelmämusiikista. Hörönlöö, ei kiinnosta. Olisin halunnut lukea, mitä Dannyn näkökumasta tapahtui hänen ja Armin välillä.
Armi-kuunnelma oli ihana. Koska se oli ihana, en voinut alkaa kuunnella Nylon Beat -kuunnelmaa. Ehkä olisi pitänyt.
Eilen uuvahdin iltapäivällä. Piti torkkua salin sängyllä Armaksen kanssa. Sitä ennen tuli kuitenkin oivallus Tõnu Õnnepalu -esseeseen. Löysin kirjoituskokoelmasta Vilsandin kesä lauseen, joka selittää kaiken. Etsin lausetta epätoivoisesti Lopetuksen enkelistä ja luulin nähneeni näkyjä, kun sitä ei ollutkaan etsimässäni kirjassa.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]