Hyvät uutiset

la 19.6.2021

Oli hauska matka toisen isosiskon kanssa toisen isoveljen luokse ja siitä Puumalaan äidin ja isän hautakiveä pesemään. Kiven nimiönti on alkanut hieman kulua, mutta vielä ei ole hirmu kiire korjausmaalauksen tekoon.

Paula-sisko kitki Leonidin haudalta kuivuneet maksaruohokukkaset. Ansa-serkku oli juuri nostanut yhden Leonidin haudan kumoon menneistä enkeleistä pystyyn.

Hieman osallistuin isän ja äidin hautakiven pesemiseenkin. Poistin hautakiven julkisivun puoleiselta rampilta sammalet.

Minä keskityin sometteluun. Halttusen Tuija kutsui ensi-iltajuhliin elokuussa, tästä olen tosi iloinen:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008045964.html

Näin pilvet kuolevat -elokuvan tekoa saimme seurata Facebookissa (Tuijan kannattaisi kertoa elokuvan tekemisen käytännön vaiheista vaikka jossakin työpäiväkirjassa, jonka saisi imuroida netistä - Terhi Rannelan työpäiväkirjan tapaan):

https://terhirannela.org/

Jossain Rannelan sivuilla on imuroitava pdf: Frau-romaanin työpäiväkirja. Saimme siitä vihiä kirjailija Taija Tuomisen kirjoittajakurssilla. Kurssilla Tuominen heilutteli myös Suvi Aholan kirjoittamaa Mitä Eeva Joenpelto todella sanoi -kirjaa ja minä ryntäsin heti kuuntelemaan Storytelistä Joenpellon elämäkertaa.

Siitä on viisi tuntia vielä jäljellä. Jo nyt pelottaa, mitä kuuntelisin, kun se loppuu.

Kun tulin kotiin, oli Matti pannut pöydän koreaksi sekä toisen Carlsonin kuluttajakaupan loppurytistyksestä löytyneistä puutarhapöydistä. Sain kaksi kukkapöytää pihalle.

Kohta menen istuttamaan Rautavaaralta ostamani keltaiset kukat. Ne olivat jotain keltahattuja tai sinne suuntaan. Yhtä kaikki. Iloisia ja hyväntuulisia.

Tsekkasin illalla myös sähköpostin. Bestikseltä oli tullut todella todella hyvä uutinen. Sitä juhlimme sunnuntaina 4. heinäkuuta Rautavaaran Kaivokoskella. Kuivakakulla, sillä jos on tällainen helle, tarjolla tulee olla pöperöitä, jotka eivät happane.

Muita hyviä uutisia on se, että kunnallisvaalien tarkastuslaskennassa Lapinlahden vihreiden Matti Kojo pääsi valtuustoon. Puumalassa hautausmaan parkkipaikalla vaihdoimme muutaman innoittuneen sanasen serkku Airi Tellan (kesk.) pääsystä valtuustoon ja Matti Viialainenkin pääsi.

Iltalehden kolumnisti Jyrki Lehtola, joka oli myös viemässä ystävätär Oili Partasta (nyk. Orispää) minulta, kirjoittaa seuraavasti vihreiden vaalitappiosta, ihan pakko oli nauraa tälle, osuva on, vaik´en kyl´ tahtois´ Lehtolan päätä juuri silitellä:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008062280.html

Matti ärisee, että ei saa jäädä kirjoittamaan. Nyt lähdemme Rautalammin museolle tekemään savitiilikattotiilikuormaa. Kirjallisuusrosentti Markku Soikkelikin on löytänyt työväenluokkaisen taustansa:

http://bitteinsaari.blogspot.com/2021/06/oikeassa-duunissa-1981.html

"Neljäkymmentä vuotta myöhemmin en ole vieläkään saanut käsiäni kiinni oikeaan työelämään.", Soikkeli kirjoittaa.

Sama vika mul´, 1990-luvun alun lama vaikutti siihen, että minulla on sellainen olo, että olen vain etäisesti hipaissut sellaista asiaa kuin työelämä. Ylipäätänsä! Mutta tästä lisää joskus muulloin.

Jos en äkkiä pese hampaita, letitä tukkaa, pukeudu, istuta Rautavaaran keltahattuja ja hyppää autoon, edessä on avioero.