Pia Valkonen

Tapaus Kirsi Piha

ma 1.3.2021

Toivon todella, että nyt kun Helsingin kokoomus sai Kirsi Pihan (kirjoittanut kirjeenvaihtokirjan blogissaan mutisevat Herra Huu -miehen kanssa) perääntymään pormestarikisasta, Vihreät oikeasti nousevat Helsingin suurimmaksi puolueeksi. Siitäs saisivat juhanavartiaiset ja elinalepomiehet.

Ylen aamutelkkarissa politiikan kommentaattorit höpisivät liberaali-konservatiivijaosta. Hevon paskaa. Kyseessä on oikeisto-vasemmistojako, joka on puolueiden sisällä. Juhana Vartiainen oli demarien uusliberaalisiipeä ja meni joistakin kokoomuslaisista oikealta ohitse. Elina Lepomäki tulee ajatuspaja Liberasta ja käykääpä huviksenne joskus pajan sivuilla:

https://www.libera.fi/

Ärsyttävintä maakunnan kokoomuslaisissa on ollut se, että he eivät useinkaan edes tunnista termiä uusliberalismi. Pirteää on, että Liberan sivuilla käytetään kapitalismista sanaa kapitalismi. Päästäisiinkö Suomessa joskus vielä keskustelemaan oikeasti siitä, mistä kapitalismissa on kyse? Ja siitä, mitä on sosialismi?

Kun demarit olivat uusliberalistisimmillaan sanoi vassumies ja emeritus kansanedustaja Erkki Virtanen, että jossain määrin kokoomuslaisten kanssa oli jopa helpompaa. Harvoin - ehkä en juuri koskaan - sanon mitään positiivista Erkki Virtasesta, mutta nyt tämä on sanottava.

Seisoskelimme silloin Varpaisjärven vaalitorilla, olivat vuoden 2015 eduskuntavaalit ja minä kyyditsin Kaisa Korhosta (vas.nainen, The Great Boss, mutta onkin rautavaarajuurinen, sieltä tulevat kovat tyypit! Ihmissyöjäsukuiset ja tämä on hyvällä sanottu!). Torilla oli iso määrä vassueduskuntavaaliehdokkaita ja muutama varpaisjärveläinen vassumakkaranpaistaja.

Tilanne oli täysin absurdi. Ohitsemme lipui jättiläismäinen Kati Åhman-Kuosmanen (sdp, Iisalmi, herkkis, mimosa, suloinen). Vaalilinja-autonsa kyljessä. Samanlaisia vaaliautoja näimme Annan kanssa Turkissa Alanyassa keväällä 2015.

Silloin päätin, että en ikinä kuuna päivänä kullan valkeana sekaannu mihinkään vaaleihin enkä yhtään mihinkään. Aivan pimeätä touhua moinen.

Ja perskeles, kuinka kävikään. Seuraavissa eduskuntavaaleissa tein vaalityötä ihan palkan kanssa. Vassunaisten Ilotalo-kiertue oli onnistunut ja innostava, mutta ei minusta ollut enää seuraavissa vaaleisa innostumaan, kun en itse ollut ehdolla.

Sen sijaan palkkavaalityöläisyys oli innostavaa ja mukavaa. Kokoomuksen vaalikoneen kunniaksi on sanottava, että työntekijät ovat oikeasti ehdokkaiden palveluksessa ja palvelivat. Vasemmistoliitossa varmasti nykyään asiat ovat toisin, mutta niin kauan kuin puoluetoimistossa oli jääriä 1990-luvulta (oikeasti SDKL-aikaisia 1960-luvulta), henki oli se, että puoluekenttien oli kumarrettava puoluetyöntekijöitä. Tämä on totinen tosi.

Harmi, ettei minulla ollut blogia silloin, kun olin Vasemmistoliiton sähköpostipohjaisessa kuntapoliittisessa ryhmässä ja oli sellainen tunne, että me ryhmässä saimme itse etsiä tutkimuksia ja selvityksiä ja parrakkaat puoluepampulat vikisivät, että heillä ei nyt ole todellakaan aikaa kaivaa meille tausta-aineistoja. Mietin, mistäpä teille palkka siellä maksetaan, mutten sanonut mitään.

Sitten olivat naama norsun vitulla, kun kaivelimme netin kätköistä (Kuntaliiton mainiolta Kaks-alustalta muun muassa sekä Vaasan yliopiston aluemaantieteen laitokselta tms.) vaikka minkälaisia selvityksiä muun muassa siitä, että 20 000 asukkaan kunta- ja palvelujako oli hatusta vedetty.

Ah, vituttaa vieläkin. Eikä tämä ääliöiden kansoittama Lapinlahden vasemmisto ry ansainnut minua. Ei todellakaan. Ja nyt he, jotka loukkaantuvat tästä ja koettavat soittaa minulle itkukännipuhelun, kuuluvat ääliöiden kastiin. He, jotka eivät loukkaannu, eivät ole ääliöitä.

No niin. Kohta avautuu Helsingin psykoterapiainstituutin työyhteisösovittelijakoulutus. Tähän minä Töllöttimen huimat juttupalkkioni upotan ja myöhemmin ehkä lisää kursseja psykoterapiainstituutista.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi