Pia Valkonen

Pieni aviorikosromaani

Miestä näkyvissä nappikuulokkeista

su 24.1.2021

Tunnustan. Eilinen merkintäni oli vihamielinen.

Kuten kirjailija, psykoterapeutti, kulttuuriantropologi ja sosiaalipsykologi Katriina Järvinen sanoi radio-ohjelmassa Vallattomia parisuhteita jaksossa Rakkaus on luokkakysymys, moni asia saattaa olla totta yhtä aikaa. Oli totta sekin, että meistä kumpikin Matin kanssa halusi vilpittömästi jatkaa tätä avioliittoa ja parantaa suhdetta, mutta välimatka välillämme oli täyttynyt sekä Satiaisesta että leskirouva Revaperästä - he tunkivat häikäilemättä tähän väliin.

"Ne eivät ole olleet meidän välissä yhtään!" huutaa nyt Matti niin, että keittiön pöytä tärisee ja paistinpannut, jotka olemme ripustaneet astiakaappien oviin kuivumaan koukkuihin jytisevät. Toinenkin Ikean vahvareunainen kristallilasi meni rikki.

Eipä ei. Minä pidin yhteyttä miehiin, joiden kanssa olin suunnitellut jättäväni Matin. Sekin on totta. "He ovat siellä välissä eikä kukaan muu! Kun sinä läksit jonnekin, minä olin riistaa näille.... näille ..... sensuroitua tekstiä!"

Pidin yhteyttä ja he pitivät minua hengissä. Haluaisin joskus kirjoittaa herroista A1, A2, A3 ja A4 sekä herroista E ja I. Mutta jos pettäminen lasketaan sisäänvedosta, olen ollut kristillisesti avioliittoon kanssani vihitylle miehelle täysin uskollinen!

Siunattu Yle! Siunattu Riikka Suominen Vallattomia parisuhteita pelasti avioliittoni. Radio-ohjelma tarttui kysymyksiin, joista ei ole tapana puhua. Arvelen, että joskus jossain muussakin avioliitossa kuin tässä on koettu samaa.

Jos pettämiseen ei suhtauduttaisikaan enää niin juhlallisesti, kuten jaksossa Syrjähyppy on ihanaa, meille, jotka olemme tulleet karkeasti ja rumasti petetyiksi, tulisi varmaan myös oikeus kertoa näistä asioista. Ihan sillä sävyllä, joka meistä tässä tuntuu tarpeelliselta.

Kuuntelin tänä aamuna sunnuntain SS-lehteä laatikosta hakiessa - olin toiveikas, että olisi jotain kommentoitavaa Tikkisen Hannelelle - ei ollut - Marja Kankaan Miestä näkyvissä chick litiä. Olkoon chick litiä! Kirja on nautinnollista tekstiä, terapeuttista.

Aviomiehellä on luotettava peruspenis, hih!

Kohdassa parisuhdeterapia en kuitenkaan enää ollut tyytyväinen siihen, että romaani on chick litiä, naisviihdettä. Parisuhdeterapeutit olivat aviopari. Miestä minäkertoja nimitti romaanissa Karhuksi ja naista Puuhelmeksi. Hahmot olivat kärjistettyjä.

En voisi esimerkiksi meidän parisuhdeterapeutistamme tehdä kärjistettyä hahmoa. Miespoloinen yritti vilpittömästi, mutta oli liikaa samanlainen, hienotunteinen kuin Matti. Minä olin täynnäni kuumaa aggressiivista mustaa laavaa ja kumpikin mies ahdistavan pienessä, solamaisessa huoneessa tuntui liimautuvan mieluummin tapettiin kuin ottavan minuun yhteyttä millään tasolla.

Kirjoitan mielessäni pientä aviorikosromaania. Julkaisen sen täällä blogissani. Semmoinen perinteinen kirjoittaminen, että kirjoittaisin ensin vuoden jossain omassa kammiossani ja kävisin kässärin lävitse kymmeniä kertoja, ei ole minun tapani kirjoittaa.

Mainiota materiaalia ovat firman entisen työntekijän viestintävirastoon lähettämä kirje vuodelta 2006, kun hän haastoi meidät melkein käräjille sen vuoksi, että otimme käyttöön mainostoimiston meille tekemät nettisivut. Löydän kirjeen vielä, olen sen vintille kansioinut. Myös hänen vuosi sitten minulle lähettämänsä kirje on mitä oivin tähän tarkoitukseen.

Haluan kaiken julki sitä mukaa ja pääasia on kirjoittaminen, ilmaiseminen, tunteiden purkaminen ja itseterapointi. Lukijoista viis. Lukekoot sitä, kuka haluaa. Jos ei ole intoa lukea, ei tarvitse.

Pitää pyytää blogialustamestareita askaroimaan minulle tänne jonnekin uuden sivuston otsikko. Otsikko voisi olla Aviorikosromaani ja pitää miettiä, miten siinä etenen. Ehkä luku kerrallaan ja päin vastaisessa järjestyksessä kuin päivittäisblogimerkinnät - pienessä aviorikosromaanissani etenisin siten, että ensimmäinen luku olisi ylhäällä ja kronologia kulkisi ylhäältä alaspäin.

Jouni Tossavaisen Kuohareissa I - III oli nuruuden päiväkirjamerkintöjä blogimerkintätapaan vanhimmasta taaksepäin. Minä toisin tänne käänteisen blogimerkintäkronologian.

Äh, pitää kirjoittaa Pieni aviorikosromaani yhdessä Matin kanssa. Päästää hänet ääneen muutenkin kuin karjumalla nielurisat ojossa sunnuntaisessa keittiössä.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi