Pia Valkonen

Juha Sipilän yrityskö Kaikkien syntien Varjatek?

ma 30.11.2020

Eilen rämmimme ensin päivän Rautavaaralla Keyrityn itärannalla. Etsimme maastosta kunnan kaavoitusalueen ja viereisen metsäpalstan rajaa. Kaakkoisin rajapyykki löytyi, mutta ei lounaista vastapyykkiä. Se saattoi olla veden alle jäänyt. Jonkinlaisen rajalinjan ehkä löysimme ja tarvoimme sen päättäväisesti päästä päähän.

Kun tulimme kotiin, Matti paistoi lohenpalan ja minä laskin viime kesältä Lyytikkälän vajan ja aitan kengitystunnit. Syönnin jälkeen kaikki veri oli vatsassa, joten  laskelman mukainen tarjous lähti vasta äsken.

Iltasella kykenimme ainoastaan tuijottamaan Elisa Viihdettä. Ajattelin, että aloitamme Kaikkien syntien kakkostuotantokauden ja niinhän siinä kävi. Lopetimme viimeisen jakson, kun kello läheni puolta kahtatoista yöllä.

En olisi koko Kaikkia syntejä älynnytkään, ellei kulkuriveli olisi kertonut sarjasta. Sarja toisessa tuotantokaudessaan palasikin yllättäen vuoden 1999 loppuun. Viimeisen jakson lopussa vuosituhat vaihtui ja alkoi uusi aikakausi, monelle sarjan henkilöistä kokonaan uusi elämä.

Toisen tuotantokauden Janne Vanhatalo, jonka omistama Varjatek, uusteknologiayritys ja kosketusnäytön kehittäjä, muistutti kovin Juha Sipilää. Jopa ulkonäöltään Janne Vanhataloa esittäneestä Toni Kamulasta oli onnistuneesti tehty Sipilän kaltainen hahmo: silmälasien takana välillä aggressiivinen ja intensiivinen tuijotus ja yhtä aikaa insinöörimäinen, vähän eksynyt ilme.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun Varjatekissä juhlittiin menestystä ja joku tokaisi, että yrittäjästähän voi tätä menoa tulla vaikka presidentti, alkoi tuntua siltä, että sarjaan on ujutettu Sipilän Solitra.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b776e29f-4c4c-4df9-a4ff-4253c4ba9d71

Jarno Liski ja Jyri Hänninen ovat kirjoittaneet Sipilän Solitra-keisistä kirjan Keskustan valtakunta - kertomus rahasta, vallasta ja korruptiosta. Kirjan on julkaissut Into vuoden 2019 alussa ja siinä kerrotaan vallan merkillisestä osakekauppakuviosta.

Rautaruukki lainasi Juha Sipilälle rahat, jotta Sipilä voisi ostaa Rautaruukille kuuluneet Solitran osakkeet ja pian kauppojen jälkeen Juha Sipilä myi koko Solitran yhdysvaltalaiselle ADC Telecommunicationsille ja sai kaupasta lähes 200 miljoonaa markkaa.

Kyllä sellaisilla rahoilla kannatti maksaa Keskustan lainat ja päätyä sitä myötä hyväntekijäpääministeriksi.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/juha-sipilalta-poikkeuksellinen-teko-100-000-sai-kulmat-kohoamaan/d3e6d5b6-a67d-30d9-ae32-4258bd80a6cb

Solitra-kaupoista voisivat täkäläiset tutkivat journalistit kysyä Iisalmen Seppo Kääriäiseltä, sillä Iltalehden jutun mukaan "valtio-omistajan valtaa Rautaruukissa käytti Solitra-järjestelyn aikaan keskustalainen kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen. Valtionyhtiön hallintoneuvostoa johti Paavo Väyrynen (kesk.)."

Sellainen on ollut maan tapa ja loput maan tavasta voitte lukea Kepun puoluesihteeri Jarmo Korhosen kirjasta Maan tapa.

Varjatekin rivityöntekijää Martti Räihää, jonka Janne Vanhatalo koettaa Kaikissa synneissä ostaa hiljaiseksi, esittää Hannu Kivioja. Kivioja on rooliin sopivan vimmainen ja tuskainen. Ensimmäisellä tuotantokaudella Martti Räihän syöpä, joka toisella tuotantokaudella paljastuu työperäiseksi, uusiutuu.

Martti Räihä pääsee toisella tuotantokaudella pariin otteeseen puhumaan suunsa puhtaaksi.

Hän sanoo muun muassa, että Varjatekin työntekijät, jotka ovat joutuneet sietämään jopa syövyttäviä myrkkyjä työssään, ovat painaneet töissä ympäripyöreitä päiviä ylityökorvauksitta ja vailla sairauslomia tai lakisääteisiä lomakorvauksia - ja kuka on miljonääri: Janne Vanhatalo!

Räihä on hyvin elävän tuntuinen hahmo. Hän ei ole mikään miellyttävä tyyppi eikä lainkaan sankari. Poikansa Laurin hän karkottaa kotoa ja on suistua täysin järjettömään tekoonkin.

Lestadiolaisten verkostoitumis- ja sitouttamiskuvioista voi lukea politiikantutkija Anni Linjakummun Lapin yliopistolle tekemästä väitöskirjasta Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot. Väitöskirja tuli mieleen tai oikeastaan muistin, että pitää tilata kirja rakennusliikkeen kirjastoon, kun viime viikolla Seppo Hoffrenin konsulttitoimiston rakennusalan esimiesvalmennuksessa puhuttiin yritysten missioista, visioista ja samalla sivuuttiin imagonrakennusta.

Esillä oli Iisalmessa vähän siellä sun täällä, sitä sun tätä rakentanut Lapti Oy. Kun Lapti alkoi kilpailla Iisalmen kaupungin rakennushankkeista, kuulin paikallisten yrittäjien kipuilua siitä, että lestadiolaistaustaisten yritysten kanssa on aivan turha lähteä kilpailemaan, jos pelaa työehtosopimusten mukaisilla pelisäännöillä.

En väitä tässä, että Lapti Oy ei noudattaisi työehtosopimusta, vaan tarkoitan sitä, mitä Linjakummun väitöskirjassakin ajatuksena on ollut. Työntekijöitä lestadiolaistaustaisissa yrityksissä sitoutetaan joskus arveluttavin keinoin ja yhteisöön kuuluvilta työntekijöiltä saatetaan odottaa hengen talkoita eli palkattomien ylitöiden tekemistä.

"Parhaimmillaan lestadiolaisten keskinäiset verkostosuhteet ovat hyvin myönteinen asia kaikille taloudellisen toiminnan osapuolille, kuten myös paikallis- tai aluetalouksille. Pahimmillaan ne voivat kuitenkin mahdollistaa hengellisen sidonnaisuuden hyväksikäyttämistä, Linjakumpu toteaa.

Yrittäjyyden kautta lestadiolaiset asemoituvat aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi, jotka ottavat vastuuta yhteiskunnan hyvinvoinnista. Linjakummun mukaan verkostojen tutkiminen tuo kuitenkin esiin kysymyksen sidonnaisuuksista: miten verkostoihin sisältyvät sidonnaisuudet, lojaliteetit ja vastavuoroisuudet vaikuttavat poliittisen päätöksentekoon tai julkiseen hallintoon."

Kaikki on hyvin monimutkaista ja sen Kaikki synnit toden totta näyttää. Varjatekin työntekijä Martti Räihä suojelee kehitysvammaista veljeään Hannua ja sarjan ehkä ihanin kohta on, kun Hannu itsepintaisesti riuhtaisee itsensä irti lestadiolaissäännöistä, menee tanssimaan ja löytää tansseista söpön down-tytön. Toivottavasti heistä tulee pariskunta.

Toisen tuotantokauden yhtenä juonteena on vammaisen oikeus seksiin. Martti Räihän kehitysvammaisella veljelle Hannulle oli rakennettu sarjaan oma ei-vammainen valmentaja ruumiillisen rakkauden saloihin. Oliko kyse Hannun hyväksikäytöstä?

Seksi ei-vammaisen naisen kanssa avasi Hannu Räihälle maailman, joka lestadiolaisissa tai muissa jyrkemmissä uskonnollisissa yhteisöissä on rajattu vain avioliittoon ja lasten saamiseen. Ja harjottamalla seksiä vammaisen Hannun kanssa ei-vammainen seksikumppani kidutti aviomiestään.

Monimutkaista kuin itse elämä. Toivottavasti kolmannella tuotantokaudella pääsemme seuraamaan Hannun ja tämän tanssikumppanin myöhempiä vaiheita. Kannattaa lukea Pia Henttosen essee Oikeus seksuaalisuuteen:

https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/kehittamistoiminta/paattyneet-hankkeet/enemman-otetta-ja-osallisuutta-seka-enemman-otetta-omaan-elamaan/oikeus-seksuaalisuuteen/

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi