Pakkoajatuksia, pako ja puhelimen takavarikko

to 30.7.2020

Lähetin työnohjausopintojeni lopputyön eräälle psykoterapeutille, jossa on aineksia villinaiseksi tai vaikka Suomen Clarissa Pinkola Estesiksi (Naiset jotka kulkevat susien kanssa. Villinaisen arkkityyppi myyteissä ja kertomuksissa). Saatteessa pohdin sitä, miksi oli äärimmäisen hyvä, että Matti takavarikoi pariksi päiväksi puhelimeni.

"....Minusta se oli hyvä idea, mutta samalla aloin flirttailla XX:n kanssa. Minä tein aloitteen sellaiseen. Annoin Matille luettavaksi meidän messenger-viestittelyn ja lopputulos on tossa lopputyössä.

Tunnistan itsessäni pakko-oireilun. Kun alkaa ahdistus hiipiä, menen puhelimelle ja lähetän jollekin miehelle viestin: ´Ahdistaa, kerro minulle jotain minusta/kalajuttuja!´

Nimenomaan! Miehelle. Se on ihan silkkaa pakko-oireilua. Kevytpettämistä puhelimella.

Olin ammoin valvomassa mun entisen esinaisen päihdekämpän siivousta. Olin apuna toimittamassa tätä nyt jo edesmennyttä naista Tuhkimo-päihdehoitoon, onhan minulla kahden päivän Ysaon hoitoonohjauskoulutus. Juu. No, ajattelin, että tässäpä tomerana tyttönä sitten järjestelen myös siivousfirman siivoamaan naisen kämpän ja tarvittaessa autan tyhjien pullojen ulosroudailussa.

Menin sisälle kämppään ja jo eteisestä piti kääntyä takaisin. Menin kuistille oksentaakseni. Kämpässä olivat menneet komerot ja vessat sekaisin ja ympäriinsä oli kusta, paskaa ja vertakin.

Siivousfirman naiset taputtivat minua olalle ja sanoivat, että noin heillekin kävi ensimmäisen päihdekämpän siivouskeikalla.

Koko sen illan pesin käsiäni hysteerisesti. Ihan hirveätä se, miten alkoi mieli kuljettaa. Nyt minulla on lauennut kaksi pakko-oiretta. Toinen on pako kotoa. Matti on joutunut pari kertaa ottamaan mut painiotteeseen. Minun suostumuksellani. Tuli mustelmia olkavarteen, kun mulla on verenpainelääkitys:)

Toinen on se pakonomainen viestittely.

Mutta arvelen, että oireet menevät ohitse, kun mieli tasaantuu. Enhän minä enää korona-aikanakaan pakonomaisesti pessyt käsiäni."