Harjoitusmentorointi

22.5.2020

Oli päivällä puolentoista tunnin harjoitusmentorointi. Mentorointikumppanini on nuori, idealistinen yrittäjä, joka on miettinyt juuri niitä asioita maailmanparantamisesta, mitä minäkin!

Löysin kirjahyllystäni taas kirjan, jonka voisin mentoroitavalleni toimittaa. Se on Colin Hinesin Lokalisaatio. Tosin kirja on niin paksu, ettei sitä voi lähettää postissa, vaan pitänee odottaa koronaeristyksen loppumista ja luovuttaa kirja kumppanilleni joskus lounastreffeillä.

Jäin miettimään keinoja, joilla näiden nuorten idealistien ajatukset saataisiin vietyä poliittiseen päätöksentekoon. Oikeastaan minun ei tarvitse sitä miettiä, sillä on nuorilla idealisteilla on kanavansa. Perinteiset puolueet jäänevät syrjään ja niiden merkitys muuttunee - ne ovat tulevaisuudessa varmaankin vain jonkinlaisia työkaluja ja väliaikaisia toiminta-alustoja, joiden on pakko pystyä muuntumaan ameebamaisella tavalla.

Tässä viestini bestikselle:

"Työnohjauksen lopputyöni otsikko on Rakennusliike, avioliitto, uusioperhe ja helvetinmoinen vitutus - työnohjauksen työkalut mikroyrityksen johtamisessa.

Kesäkuun ekalla viikolla alkaa toden teolla lopputyön tekeminen. Minulla on jo hahmotelmana työn rakenne ja alustavat sisältöotsikotkin. Kesäkuun puolivälissä meidän pitää esitellä lopputyön taustateoria. Minä innostuin kognitiivis-analyyttisestä psykoterapiasta. Ostin siitä oppikirjan ihan. Olen aika hurmiossa, vaikka kirjan lukeminen on HIDASTA. Joka toisen termin joudun katsomaan tieteen termipankista, mutta se, miksi hurmioiduin kognitiivis-analyyttisesta suuntauksesta, johtuu siitä, että heti alkusivuilla viitattiin SEMIOTIKKAAN ja Bahtiniin, joku toinenkin venäläinen kirjallisuusteoreetikko siellä vilahti. Joku Volosovkin tai jotain. Mutta taivaallista on se!"

Ja nyt otan vastaan ablodit Tikkis-Hannelen suunnalta! En kirjoittanut tähän merkintään kuin yhden sanan avioliitosta ja toisen siihen liittyvästä vitutuksesta.