Taivalmäen päällä metsäkurssilla

la 9.11.2019

EIlen metsäkurssilla möngersimme viisin autoin Taivalmäen päälle Nerkoon taakse. Istuin tapani mukaan johtoautoon, kurssinvetäjän Rythin Pentin Sitikkaan kera saksalaisfilosofin Arnen sekä nerkoolaisen rouvan, jonka veljen, eräoppaan, kanssa tekemääni juttukeikkaa Matti ja Liisa -lehteen alati muistelen.

Taivalmäellä olen käynyt miljöötä ihailemassa kaksi kertaa. Joskus suhteemme alkuaikoina pakkasimme Matin kanssa Marian ja Annan turvaistuimiin ja ajelimme vain huviksemme katselemassa seutuja. Matti vei meidät Taivalmäen päälle. Keskellä upeita kuusia oli pikkuinen mökki ja aitta. Ihastuin paikkaan.

Jonkin ajan päästä etsin paikan koirien kanssa uudelleen. En muistanut kaikkia risteyksiä ja ajoin joka ikisen metsätienpätkänkin päätesilmukkaan asti etsiessäni pääsyä Taivalmäen päälle. Jokin Taivalmäessä minua kiehtoo ja vetää. Edelleenkin, vaikka kuuset ympäriltä on kaadettu pois ja alue on varattu VR-murskeen ottoa varten.

Timo Mykkänen oli vasta vauva, kun hänen äitinsä muutti Taivalmäkeen. Päärakennus oli vappuna 1951 palanut, joten Mykkäset asuivat Timo-vauvan kanssa saunassa ennen kuin pääsivät muuttamaan kuvassa olevaan tupaan. Paikka on Timon isän kotipaikka.

Taivalmäen alkuperäinen talo paloi vapunpäivänä 1951. Iisalmen Sanomien uutisen mukaan Mykkäsen veljekset olivat olleet päiväkahvilla, kun noin kello 12.30 juoksi 7-vuotias Antero-poika, Timon serkku, sisälle kertomaan, että talon katto on tulossa.

Iisalmen Sanomat (5.5.1951) kertoi, että palo sai todennäköisesti alkunsa pärekatolle lentäneestä kipinästä. Tietä talolle ei ollut ja lähimpäänkin naapuriin oli kolme kilometriä. Rythin Pentti muistaa, että hänen naapurinsa kiipesivät katolle ja päättelivät savun suunnasta (jotkut näkivät lieskatkin), että Taivalmäkihän se siellä palaa. Pentti oli tuolloin kahdentoista ikäinen.

Talossa asui kolme veljestä. Tulipalon sattuessa yksi veljeksistä ei ollut kotona. En tajunnut kysyä, oliko poissa ollut veljes Timon isä. Palossa asunnottomaksi jäi 11 henkeä. Joka tapauksessa Timon isä päätti asettua Taivalmäen päälle rakentamaan nuorikolleen ja esikoiselle taloa. Nuori perhe aloitti yhteiselon asumalla saunassa. Myöhemmin Mykkäsille syntyivat Airi ja 1960-luvun puolella Ilkka.

Metsä

Metsäkurssilla tutustumme Lapinlahden mikrohistoriaan ja erilaisiin metsäbiotooppeihin. Aivan mahtavia tyyppejä koko kurssi täysi. Opimme toisiltamme.

Ryhtin Pentti antoi Timo Mykkäselle kiitokseksi Taivalmäen historian kertomuksesta suomussalmelaisen Ämmän Leivän pettuleipää ja itsetakomansa mäkäsimen. Kurssilaiset saivat laavulla hillomunkkia ja nokipannukahvit. Tällä kertaa emme paistaneet makkaraa.

Ensimmäisen metsäkurssin retken teimme Kalevi Puronheimon istuttamaan metsikköön. Ennen metsikköön tutustumista joimme kahvit Kalevin huljakassa Puron tuvassa ja söimme leivonnaisherkkuja. Kalevi on siitä lähtien ollut mukana kurssilla. Appropos - Puron tuvan lattia oli Lapiomies tmi:n ensimmäisiä töitä 2000-luvun alussa. Sinne Matti Valkonen, Lapiomiehen perustaja, palkkasi ensimmäisen työntekijänsä. Minä tulin kuvioon mukaan vasta pari vuotta myöhemmin. Ensin tein Matista, tulevasta aviomiehestäni, juttuja ja haastatteluita ja sitten söin kuormasta.