Pia Valkonen

Asta Lepän Sävyttömät sanat on kapitalismikriittinen ja Slavoj Žižekiäkin on lukenut

la 26.10.2019

Eilen iltapäivällä minulta katosivat kaikki voimat. Luulin, että kyseessä on jokin mielen epävakausilmiö taas, mutta ei - kyseessä oli flunssa, joka iski päälle, mutta ei nosta minulla kuitenkaan kuumetta kuin ehkä vähän. Tai sitten hytinä johtuu alilämmöstä.

Vajosin sängyn pohjalle. En jaksanut Iisalmen yrittäjien hallituksen kokoukseen. Ja niin hyvin kuin päivä alkoi ja niin paljon kuin sain aikaan iltapäivällä. Sain jopa kirjoitettua CYZ-6:n kauppakirjan.

Tässä aamusella olen lukenut Asta Lepän Sävyttömiä sanoja. Tällä kertaa hampsin alkupään, jonka lui ennen Helsingin-reissuani tarkasti ja sitten ajattelin, että kahlaan kirjan loppuun ja palautan saman tien kirjastoon. En tehnyt niin.

Kyllä minä ensimmäiselläkin lukukerralla panin merkille tekstin joukossa Slavoj Žižekin nimen. Mutta en ihan hahmottanut, kuinka kapitalismikriittinen Asta Leppä loppujen lopuksi on. Lisäksi kuvaus siitä, miten kirjailija lähti aikoinaan Turun läheisestä pikku kaupungista, Raisiosta, Tampereelle opiskelemaan ja tylsistyi ensin Hervannan kerrostalolähiössä.

Sitten hänestä tuli Tampereen yliopiston urbaanikuningatar. Kuningas oli Markku Soikkeli. Enkä nyt tiedä, juttelivatko he edes keskenään, mutta minusta tuntui siltä. Asta Leppä ja Markku Soikkeli olivat jotain niin ylimaallisen ihanan komeata ja kaunista.

Ja minä olin savolaispullukka pellon laidalta. Näin sanoi minulle melkein ensisanoikseen silloinen tuleva poikaystäväni Markku Vuorinen Lempäälästä: "Sinäkin, savolaispullukka!"

Matti tuli hakemasta SeRGeitä pajalta ja rautakaupasta. Sanoi, että lähtöön on aikaa 20 minuuttia. En ole vielä pakannut läppäriä. Kirjoitan sillä. Nyt se alkoi huutaa, että ala painua, Jumalauta. Tosi kysymyksessä.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi