Pia Valkonen

Kansalaisyhteiskunta

pe 14.9.2018

Istun tietokoneen ääressä edelleen yökkäri päällä. Kello on vaille yksitoista ja kohta olisi virallinen lounasaika. Olen herännyt kolme päivää joko neljältä tai kuudelta. Tänään ei olisi ollut pakko nousta seitsemältäkään, mutta Matti kävi yläkerrassa napsauttamassa kirkasvalolampun päälle ja avasi ikkunan. Minulta meinasivat valua silmäluomet alas, mutta sitten pakottauduin nousemaan. Kello oli vartin yli seitsemän. Ei olisi tehnyt heikkoakaan nukkua kirkasvalolampun loisteessa.

Olisi pitkä to do -list työpöydällä. Muistelen lämmöllä keskiviikkopäivää. Kävimme Matin kanssa Kyyjärven sahalla ja vaikka oli tulenpalava kiire, mitä matkoillamme inhoan, onnistuimme olemaan Kyyjärvellä ennen aamukahdeksaa ja Matti oli siinä luulossa, että saha aukesi asiakaspalvelulle vasta kahdeksalta, ei se niin varmaan ole, aukeaa taatusti seitsemältä, mutta joka tapauksessa Matti ajoi Kyyjärven kirkon sivuitse kirkon taakse ja opetti minua katsomaan, havaitsemaan ja vielä ymmärtämään havaintojani.

Niin. Kyyjärven kirkko on rakennettu vuonna 1953. Silloin oli muotina rakentaa keskiaikaa mukaelevia luterilaisia kirkkoja. Muun muassa Sallan kirkko on sellainen, tämän vinkkasi sonkajärveläinen kirjallisuus- ja Facebook-kaverini Irmeli Huttunen, aina sitä oppii Facebookistakin.

Kun katsoo Kyyjärven kirkon pitkiä sivuja, huomio kiinnittyy sivuston pilareihin. Ne näyttävät alvaraaltomaisilta, sanoi Matti. Minä lisäsin, että näyttävät lisäksi kamalan muovisilta. Pilarit on verhoiltu paneelilla, mutta maalattu ilmeisesti edellisen remontin yhteydessä. Ne näyttivät teollisuusmaalatuilta. Samalla tavalla kuin Lapinlahden vanhan kunnantalon julkisivu. Maalia on aivan liian paksulti. Lapinlahden kaunis vanha puinen kunnantalo näyttää aivan siltä kuin se olisi muovipinnoitettu.

Matti käski lisäksi minun katsoa tarkemmin Kyyjärven kirkon päädyn alalaidassa olevaa koristekiveystä. Kirkko ei ole tehty kivestä. Päätyseinän kivilaatat ovat vain kosmeettinen elementti.

Myös Kyyjärven kirkkomaan aidassa on veden ohjaukseen tarkoitettuja kupariputkia. Ne eivät kerro keskiaikaisista menetelmistä.

Näin opin taas paljon aviomieheni matkassa. 1950-luvun rakennustekniikkakuvaus ei ole arvostelma. Minun olisi pitänyt vain ensivierailulla Kyyjärven kirkon edessä panna asiat merkille. En pannut, sillä olin niin syvällä omassa aviotuskassani ja loukkaantunut siitä, että aviomies loukkaantui siitä, että halusin käydä kirjastossa ja raahasin hänetkin mukaani ennalta ilmoittamatta.

Tässä välissä puin ylleni ja hoidin pari Matti Pulkkisen seuran asiaa ja yhden raksafirman työterveysasian. Lisäksi kysyin ystävällisesti aviomieheltäni, milloin hän aikoo hoitaa yhden pikku jutun yhdellä työmaalla, joka on loppunut jo aikapäiviä sitten, mutta josta en lähetä loppulaskua ennen kuin yksi pikku juttu on tehty. Ottaa välillä aivoon tämä. Juuri pikku jutut jäävät mieluusti roikkumaan ja ne hiertävät, kasvavat isoiksi ja ahdistavat.

On tulossa kirjallisuustilaisuus Lastulla Lapinlahdella lauantaina 29.9. kello 15 alkaen. Kirjailijat Anni Kytömäki ja Gerry Birgit Ilvesheimo puhuttavat Matti Pulkkisen romaanin Ja pesäpuu itki pohjalta suomalaisten luontosuhteesta.

Luin Matti Pulkkisen seuran toisen perustajajäsenen, bestikseni ja Ortodoksisen Uskon Sisareni Pietarsaari-blogimerkinnän ja kommentoin sitä sähköpostiin:

http://railimiettinen.blogspot.com/2018/09/pietarsaari.html

"Sun blogimerkintä oli ihana. Joo, sinä olet päässyt ahtaista ympyröistä irti jo silloin alle kymmenvuotiaana. Jotenkin mukava ajatus teidän suvussa on tuo, että ensin menee yksi ja sitten toinen ja sitten kolmas ja lopulta kaikki seilaavat Ylä-Savo-Kiuruvesi -väliä. Uusi maailma jotenkin, toinen maailma.

Ja mitähän olisi tapahtunut, jos olisit päässyt toimittajatutkintoon? Meidän aikana toimittajatutkinto oli muuten kummallisesti muuttunut PORVARIEN LINNAKKEEKSI. Kait alunperin kansankorkeakoulun ajatus oli ... tai siis .... oliko muuten? Tiedätkö sinä? Onko se alunperinkin ollut porvarillinen ajatus. Minä luulin Tampereen yliopiston alkusolua, yhteiskunnallista korkeakoulua vähän punaiseksi, mutta mutta mutta nyt vasta hoksasin katsoa netistä. Yhteiskunnallinen korkeakoulu onkin perustettu vcuonna 1925 Helsingissä.... Häh, minä kyllä sen tiesin, että Tampereen yliopisto on syntynyt yhteiskunnallisesta korkeakoulusta, mutta sitä en ajatellut/muistanut, että Helsingissä. Odotas pikakelaan nettiä vähän vielä eteenpäin. Oppilaitos on muuttanut Tampereelle vuonna 1960. Onpas hyödyllistä tsekata nämäkin asiat. Olen minä tiennyt ja en ole tiennyt. Siis hatarasti.

Niin.

Tosiaan hatarasti.

Oli sellainen sosiologian perusopus, jonka selkämyksessä lukin Allardt-Littunen. Ja tämä Littunen on siis ollut tämmöinen (kuvateksti): "Yhteiskunnallisen Korkeakoulun tutkimuslaitoksen johtaja Yrjö Littunen laitoksen tilastokonehuoneessa 1960-luvulla."

Mehän sanottiin sosiologian perusoppikirjaa nimellä Allardt-Vittunen. Enkä minä ole sitä edes lukenut.

1966 nimenmuutos Tampereen Yliopistoksi. Ahas. Ja sitten Tampereelle tulee nämä lääketieteelliset ja sen sellaiset. Enkä tätäkään muistanut, olen aloittanut yhteiskunnallisessa opetusjaostossa. Opetusjaostot yhdistettiin vuonna 1989, mutta silloin minä jo luin venäjää Pyynikillä ihan into pinkeänä.

"1989 yhteiskunnallinen opetusjaosto, julkisen hallinnon opetusjaosto ja sosiaaliturvan opetusjaosto yhdistetään yhdeksi opetusjaostoksi."

Tähän asti kopioin tämän päivän merkinnäksi... ja nyt sitten alkaa osuus sulle:....

No niin. Tässä välissä on henkilökohtaista. Viestin loppu on julkista tekstiä:

"Oli supermukava Ylä-Savon vanhus- ja vammaisneuvostojen kokous keskiviikkona Iisalmen kaupungintalolla. Istuttiin ensin kokoushuoneessa ja sitten tuli  sivistystoimenjohtaja ätisemään, että meidän varauksemme oli päättynyt jo kymmenen minuuttia sitten ja meidän tuli poistua kokoushuoneesta hyvissä ajoin ennen sivistys- ja hyvinvointipalveluiden lautakuntakokousta. Olipa hirveä tyyppi se! Mutta meitä yläsavolaisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita vain nauratti. Miten voi virkamiestä ottaa niin aivoon, kun kansalaiset ovat jossain omaehtoisesti?!

Mentiin kaupungintalon kahvioon odottelemaan, että hallintojohtaja Esa Laukkanen, joka on vakavasti kansalaisyhteiskunnan puolella, kuten oli Lapinlahden hallintojohtaja Antti Jokikokkokin, nykyisestä emme vielä tiedä, saa kirjoitettua puhtaaksi Ylä-Savon vanhus- ja vammaisneuvostojen yhteisen kannanoton Kela-kyytien kilpailutuksen epäonnistumisesta. Se muuten on aivan persereiästä koko juttu ja nyt pitäisi paikallisten yrittäjäyhdistysten ottaa myös kantaa. Kohtahan meillä ei pienillä paikkakunnilla ole yhtään omaa taksiyrittäjää. Kiuruvedeltä on kuulema lopettanut jo neljä yrittäjää ja täältä Lapinlahdelta olen ymmärtänyt, että yrityksiä ollaan ajamassa alas.

Sivusimme kokouksessa myös sitä, että koko Pro Taksi- ja Semel Oy:n kuviossa on jotain hämärää. Käytimme jopa saa korruptio. Olisipa hyvä, jos joku tutkiva toimittaja selvittäisi.

Eihän esimerkiksi Ylen ajankohtaisohjelmissa ole ollut muuta kuin, että systeemi on sekaisin. Ymmärsin näin, että Pro Taksi -matkakeskus, joka välittää Kelan kyytejä, vaatii taksiyrittäjiltä Semel Oy:n toimittamaa kyytiohjelmistoa, jonka perusinvestointi on yli parisen tuhatta euroa ja sen jälkeen taksiyrittäjän tulisi maksaa suurehkoa kuukausittaista maksua. Tuttu taksiyrittäjä sanoi laskeneensa, että joka kolmas kyyti pitäisi ajaa ilmaiseksi. Nyt Kela on kilpailuttanut kyydit niin, että näillä seuduin kilpailutuksen voittivat firmat, joilla ei ole INVATAKSEJA. Ja Varpaisjärven torilla on tavattu kesällä nukkumsta jokin taksirenki MIKKELISTÄ. Oli tullut edellisenä päivänä, että voisi kyytiä jonkun kyytiläisen Varpaisjärveltä - ilmeisesti Kysiin. Kiuruvedellä ja Pielavedellä on sellainen ongelma, että kukaan ei saa enää takseja terveyskeskusmatkoihin, sillä eiväthän nämä kilpailutetut taksit mielellään lähde KUOPIOSTA tekemään kyytiä Pielaveden kirkonkylällä tai Kiuruveden kirkonkylällä. Ihan posketonta touhua. Kela on sitä mieltä, että 98 prosenttia kyydeistä onnistuu eikä kielteistä palautetta ole heille tullut. Niin! Palaute pitäisi antaa Kelan sivuilta jollain palautelomakkeella. Niinpä niin.

Tulen niin vihaiseksi nyt, että pitää lopettaa...."

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi