Pia Valkonen

Valo

ti 21.8.2018

Kirjailija Hannu Mäkelä on kirjoittanut vaimoistaan kirjan Valo. Pääosissa on vajaa vuosi sitten äkkiä kuollut venäläinen Svetlana-vaimo. Hesarin kriitiikko, Marja-Liisa Vartion elämäkerturi Helena Ruuska, kirjotitaa, että siinä missä Mäkelän Muistan-sarjassa oli vähän henkilökohtaisuuksia ja tuskin ollenkaan parisuhteista ja vaimoista, ei Valossa muuta olekaan. Siksi varmaan ajatan Matin tänään Iisalmeen Perävainion peltikatolta. Taidan haluta lukea Valon tuoreeltaan.

Minä tutustuin Mäkelän tuotantoon lähinnä Eduard Uspenskista kertovan kirjan kautta. Luin sen kesällä 2013, kun olimme koko perhe Turkissa. Totta kait tiesin lapsuudestani Herra Huun ja Eduard Uspenskin kotitalossa olen oman hataran muistini mukaan käynyt Moskovan-opiskeluvuotenani. Jos en nyt ihan erehdy, kävimme jotenkin jollain Eduard Uspenskin kotitalolla samalla, kun tiemme retken Zagorskin luostari- ja kirkkokaupunkiin noin tunnin matkan verran Moskovasta koilliseen.

Kävimme retkellä opettajamme, Natalia Aleksandrovnan, perheen yksityisautolla. Voisiko olla mahdollista, että opettajamme virallisesti vei meidät Zagorskiin, mutta samalla käytti Uspenskin kotimökillä Jegorjevskissä? Silloinhan vielä oli olemassa Neuvostoliitto ja Neuvostoliitto-metkut.

Leonid rakasti Uspenskin lastenkirjaa Fedja-setä, kissa ja koira (Дядя Фёдор, пёс и кот). Kuten varmaan kaikki venäläiset isät, hän osasi pitkiä pätkiä kirjasta ulkoa. Maria ja Annan katselivat Fedja-setää, kissaa ja koiraa (Дядя Фёдор, пёс и кот) . Leonidin kuolemasta tuli kuusi vuotta 7. elokuuta ja kuten joka vuosi kuolinpäivän tienoilla vajoan johonkin outoon hulluuteen, täysin mielipuoliseen epätoivon kaltaiseen tilaan. Vaikka rakastan nykyistä aviomiestäni ja hänen sukanhajuaankin.

Valossa Mäkelä Aamulehden Matti Kuuselan mukaan kirjoittaa aikaisempien suhteidensa mahdottomuudesta. Ja karusta anopista. Hankalahko anoppi näyttäytyi jo Mäkelän esseekirjassa Krimiturkkinen karhu. Ai niin, olin tosiaan unohtanut, että Mäkelähän oli naimisissa tutkija Anna Kortelaisen kanssa. Mikähän sille pariskunnalle loppujen lopuksi tuli? Maippi Harjanteenkin eli Minttu-kirjojen kirjoittajan kanssa Mäkelä on ollut.

Kovin montaa Minttu-kirjaa en Marialle ja Annalle hankkinut. Sitä kuitenkin aina siteerasin, jossa oli Minttu tahtomassa aamupalaksi mansikoita, makaronia ja vaikka mitä vinkuraa.

Matti varmaan starttaa jo autoa. Viedään lehtipuhallin peltikatolle. On tarkoitus maalata muudan peltikatto ja siellä minä olen aamupäivän keikkunut peltikattoa painepesurilla pesemässä. Hyytävä pohjoistuuli puhaltaa katolle kuitenkin koko ajan koivun siemeniä, oksia, käpyjä ja erilaista sälää. Siksi kokeilemme puhallinta ennen maalausta. Tällaiset ovat aviomieheni ja minun yhteiset puuhat.

Avioliitto on pelastettu ja ilmeisesti myös talous, aviotalous. Minä olen kirkunut pitkäksi menneestä urakasta ääneni käheäksi ja nyt pääsen näyttämään, onko minusta jotain muutakin hyötyä kuin jatkuva tyytymätön kälkätys, kuten Matti sanoi.

Huomenna on parisuhdeterapian viimeinen kerta. Matti saa kertoa, onko siitä ollut jotain hyötyä.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi