Pia Valkonen

Rikinkeltainen taivas

to 17.8.2017

Istuin eilen JiHA-JaHA-JuHA-Saabissa yhden iisalmelaisen kerrostalon pihalla ja luin Kjell Westön Rikinkeltaista taivasta. Luin , luin ja luin ja Matti mittaili timanttiporauspaikkoja, minunkin varmaan olisi pitänyt olla mukana katselmuksessa tarjousta varten, mutta jäin autoon sillä varjolla, että piti muka tukka kammata ja letittää.

En minä mitään ehtinyt letittää. Matti soitti kello 8.40 vastapäätä olevalta parvekkeelta, että ala nyt männä jo. Olin jossain nuorten serkusten, Sandrinan ja Thean, välisessä lämpimässä, mutta hieman monimutkaisessa suhteessa. Hyppääsin autosta ulos ja lähdin marssimaan kohti psykoterapiaani.

Huomasin, että Iisalmi sai taas pisteitä. Oli varhainen aamu. Kaupunki heräili. Rakennustyömailla oli jo täysi meno päällä. Ei vituttanut edes, että kilpaileva rakennusliike sai rakentaa ihan kokonaisen kerrostalon vanhan puutalon tontille. Vanha puutalo näytti jäävän paikoilleen. Toivottavasti se restauroidaan. Muutenkin Iisalmen asemanseutu on nättiä aluetta. Kerrostalojen välissä on yllättävän kauniita pientaloja. En ole sillä suunnalla juurikaan kävellen liikkunut, kuten en Iisalmessa yleensäkään.

Louhenkadun kauppatapahtumankin missasimme. No, ketä kiinnostaa Jethro-Kokoomus-mikä-se-kiinteistökauppias-nyt-olikaan? Tai no, kaikkia muita ilmeisesti kiinnosti - paitsi meitä. Iisalmi on outo sekoitus. Täysin aivotonta menoa, pannaan hassu hattu päähän, otetaan mutristeleva ilme ja aletaan käläpättää sekä ajellaan mopolla. Ja sitten yht´äkkiä Kaarina Kaikkosen ympäristötaideteos ja veistoksia Pohjolankadun esplanadilla.

Matti Klingen Iisalmen ruhtinaskunta on lukematta. Sitä suositti Lapista Lapinlahdelle muuttanut Jehovan todistajasisar. Hitsi, olen unohtanut koko kirjan. Siinä on kuulema monia pienoisesseitä. Iisalmen ruhtinaskunta voisi kuulua Lapiomies Oy:n kirjastoon.

Paljon on kaikkea tapahtunut, etenkin on tullut mustikoita poimittua, ja nyt lähden tukkaa taas letittämättä liitämään. On oltava kello 11 Väärnin leirikeskuksessa Invalidien tapahtumassa. Anna-Liisa Haataisesta oli hyvä ja lämminhenkinen juttu Matti ja Liisa -lehdessä. Sellaisia soisi olevan enemmänkin ja sitten niitä, jossa olisi vähän särmää, jotain sellaista, hm, en oikein osaa selittää, mitä tarkoitan. Tarkoitan varmasti sellaista, että paikallislehti teeskentelee esimerkiksi, että ei huomannut yhden ihmisen jääneen suurin piirtein toimituksen silmien alla kirkonkylällä junan alle.

Semmoista pikkuporvarillista ja sovinnaista sievistelyä havaittavissa lehdessä! Ärsyttävää!

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi