Pia Valkonen

Sivullinen sivullisesta

la 20.5.2017

Koska olen sivullinen, en voinut tänään itse esitellä tekemiäni slaideja. Olisin vain alkanut itkeä ja sehän nyt olisi ollut netissä noloa. Kun tokenin menin yläkertaan etsimään toimittajatutkinnon loppusökötelmääni Uudesta naisesta vuosina 1970 - 1980 jotain tai 1990. En löytänyt sitä, vaan löysin Kuopion luonnontieteellisen museon edesmenneen eläintentäyttäjän Jukka Kauppisen runokirjan Ruumiin kieli, jonka jo luulin runovihapäissäni pois heittäneeni, ja Puolustusministeriön selonteon Muutosten Venäjä vuodelta 2012. Siinä on Arto Luukkasen artikkeli Yhteiskunnan vakaus. Silmissä on hiekkaa yön valvomisen jälkeen eikä itkeminen todellakaan tee minulle katarttista oloa. Päätäkin särkee ja pikkurilliä.

Albert Camus´n Sivullinen

-     s. 1913 Mondovi, Algeria
-      k. 1960, Villeblevin, Ranska, auto-onnettomuus
-      kirjailija, lehtimies, filosofi (eksistentialismin ja absurdismin kehittäjiä)
-     lapsuus ja nuoruus Algeriassa, isä kuoli ensimmäisen maailmansodan rintamalla, kun Albert oli aivan pien
-     isätön
-     kasvoi kuuron äitinsä ja isoäitinsä kanssa, myös eno oli kuuro = onko tässä jotain merkitystä Camus´n ajattelulle……?
-     filosofian yliopisto-opinnot keskeytyivät tuberkuloosiin
-     liittyi 21-vuotiaana Algerian kommunistiseen puolueeseen, erotettiin 2 vuotta myöhemmin puolueesta
-     muutti vuonna 1940 Ranskaan
-     toimi toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeessä, mutta välit Ranskan älymystöön jäätyivät sodan jälkeen
-     Wikipedian mukaan Neuvostoliiton ulkoministeri Dmitri Shepilov määräsi Camus’n tapettavaksi, koska oli raivostunut kirjailijan ranskalaislehdessä vuonna 1957 julkaistusta artikkelista. Siinä Camus syytti ministeriä Unkarin kansannousun murskaamisesta.
-        Olivier Todd, entinen BBC:n Pariisin toimittaja ja kirjan Albert Camus: Une Vie (Elämä) kirjoittaja, kuitenkin toteaa: "vaikka en millään lailla epäilekään etteikö KGB voisi tehdä jotain sellaista, en usko että tarina on totta"
-        Kiitos wikipedialle yllä olevista tiedoista, en ehtinyt muuta lähdettä nyt käyttää

Romaanit ja novellit

Sivullinen. (L’étranger, 1942.) Suomentanut Kalle Salo. Otava, 1947.

  • Rutto. (La peste, 1947.) Suomentanut Juha Mannerkorpi 1948. Uuden tarkistetun käännöksen laatinut Jukka Mannerkorpi. Otava, 1995.
  • Putoaminen. (La chute, 1956.) Suomentanut Maijaliisa Auterinen. Otava, 1958.
  • Maanpako ja valtakunta (L'éxil et le royaume) (novellikokoelma, 1957)
  • Onnellinen kuolema (La Mort heureuse) (varhainen versio Sivullisesta, julkaistu postuumisti 1970)
  • Ensimmäinen ihminen (Le Premier homme) (keskeneräinen, julkaistu postuumisti 1994)

 Esseet

  • L'envers et l'endroit (kokoelma, 1937)
  • Sisyfoksen myytti (Le Mythe de Sisyphe) (1942)
  • Kapinoiva ihminen (L'Homme révolté) (1951)
  • Camus, Albert: Esseitä: Valikoima. Suomentanut Leena Löfstedt. Esipuheen kirjoittanut ja valikoinnin suorittanut Maija Lehtonen. Helsinki: Otava, 1962.

Näytelmät

  • Caligula (kirjoitettu 1938, esitetty 1945)
  • Oikeamieliset (Les justes) (1950)

 Sivullinen v. 1947

-     kirjan päähenkilön Meursault´n äiti kuolee alussa, Meursault ei sure äitinsä kuolemaa, vaan tarkkailee asioita kuoleman ympärillä asiallisen viileästi. Äidin hautajaisten jälkeen Meursault tapaa Marien, toimistonsa konekirjoittajattaren, jota on joskus halunnut ja jonka Meursault on arvellut haluavan myös.

-     Meursault käy Marien kanssa elokuvissa, mutta elokuva on yhtä aikaa hullunkurinen ja typerä

-      Päähenkilö viettää Marien kanssa aikaa rannalla tuttavapariskunnan kanssa ja ampuu puolivahingossa ”arabialaisen”.

-     Meursault joutuu syytetyksi murhasta ja tuomitaan kuolemaan

-     Kuolemantuomion oikeutukseksi Meursault´lle luetaan se, että hän ei tuntenut surua, vaikka äiti kuoli

-     moni asia olikin kertojan mielestä samantekevää

-     Camus oli agnostikko: keskustelut papin kanssa Sivullisen lopussa, päähenkilö ei usko Jumalaan, muttei toisaalta kielläkään Jumalan olemassaoloa.

-     kanssaeksistentialisti Jean-Paul Sartre oli ateisti, säilyi Ranskan kommunistisen puolueen jäsenenä

-     jälkikolonialistisen kritiikin mukainen jatko-osa Sivulliselle on olemassa. Algerialainen kirjailija Kamel Daoud (s. 1970) on kirjoittanut kirjan Meursault, contre-enquéte

-     Daoudin kirjassa Meursault´n murhaamalla arabilla on nimi. Hän on Musa.

-     Daoud haluaa kirjallaan Camus´n kanssa vuoropuheluun. Alkuperäisalgerialaiset eivät Daoudin kirjassa nimittäin ei ole pelkästään viattomia ja avuttomia uhreja, vaan Musan pikkuveli Harun tappaa ranskalaisen siirtolaisen Joseph Larquais´n vasta Algerian vapaustaistelun jälkeen – Harun ei osallistu Algerian vapaustaisteluun

-     Sivullisessa Algerian poliittiset olot ovat pimennossa, Daoudin kirjassa ne ovat tärkeänä teemana

-     Daoud koettaa sanoa kirjallaan, että Algeria vapaustaistelun jälkeen ajautui surkean uskonnollisen fanatismin tilaan

-     Algeria itsenäistyi vuonna 1962, sisällissota 1991-2002

-     Algeria on pinta-alaltaan Afrikan suurin valtio

 

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi