Pia Valkonen

Pahan kukat uudestaan

la 4.3.2017

Toissapäivänä oli kirjaston kirjallisuuspiiri ja eilen metsäkurssi. Kirjallisuuspiirissä on kolmen viikon päästä Johannes Saraspään Ministerivierailu. Luin siitä jo alun. Ihan luettava, vaikka jotenkin ... hm hyvin miesmäisesti kirjoitettu. Se on semmoinen miesmiesmiesmieskirja. Saraspää ei ole mikään Karl Ove Knausgård, mutta menettelee.

Voisikohan queer-teoriaa soveltaa Saraspään Ministerivierailuun? Tulisipa Hankala sukupuoli pian kirjastosta.

Huhtikuussa me kirjallisuuspiiriläiset saamme valita jotain Tove Janssonilta ja kuin valmiiksi ojennettuna löysin eilen Suomalaisesta kirjakaupasta kokoelman Tove Janssonin aikuisille tarkoitettuja kirjoja Seven-pokkaripakettina.

Olen Kuvanveistäjän tyttären lukenut. Muistan siitä epävakaan isän, joka vei perhettään katsomaan tulipaloja. Muistan myös kuvauksen lapsesta, joka nukkumaparvelta katsoo aamuisin alas perheen olohuoneeseen, josta krapuloissaan heräilevät isän taiteiljaystävät. Ikään kuin roisi alkoholinkäyttö ei olisikaan traumaattista.

Kuvanveistäjän tyttären lukemisen aikaan hankin uuden osoitemuistion. Valitsin sen, koska siinä on ihanat satukuvat metsässä elävästä prinsessasta, joka ratsastelee hirvellä. Kuvittaja John Bauer liittyy jotenkin Tove Janssonin äitiin ja se käy ilmi Kuvanveistäjän tyttärestä. Osoitemuistioni kuvat ovat Anna Wahlenbergin kirjasta Bland tomtar och troll. Pitänee ilmeisesti kirjastopiiriin lukea uudestaan Kuvanveistäjän tytär. Myös novellikokoelma Viesti tuntuu kiinnostavalta.

Kävimme pari kesää takaperin Marian kanssa katsomassa Helsingissä Ateneumissa Tove Janssonin näyttelyn. Näyttely ei valitettavasti kolahtanut. Melkeinpä sanoisin, että Tuulikki Pietilän kuvat, jotka ovat Atskissa esillä vain 9. huhtikuuta asti, vaikuttavat paljon mielenkiintoisemmilta. Tove Janssonin isot maalaukset eivät edes tuntuneet kovin hyviltä!

No tässähän voi paukutella mitä tahansa, kun on estetiikan ja taiteen teoriat -kurssin käynyt. Odotan innolla kurssin lopputyön tekemistä. Meinasin sen tehdä ympäristöestetiikasta.

Metsäkurssilla opiskeltiin metsäsuunnitelman tekoa. Tänään on löytöeläinten päivä. Toinen meidän löytöeläimistä rötköttää tuossa pöydällä kyynärpääni vieressä ja kehrää. Se pelkää uutta venäläistä löytöeläintä - siksi kulkee pitkin pöytäkansia ja korkeita tasoja, hyllyjä ja sohvan selyksiä, en jaksa heittää kissaparkaa pois pöydän päältä, kun ei sillä oikeastaan muuta paikkaa talossa ole. Venäläinen löytöeläin makaa tuvan ja keittiön välisessä oviaukossa ja pitää visusti silmällä alkuperäistä löytöeläintä. Silmät ovat kiinni, mutta heti, kun joku liikahtaa, se nostaa päänsä ja partioi. Ettei vain alkuperäinen löytöeläin pääsisi ruokakupilleen.

Baudelairin Pahan kukkien käsittely on kohta. Eilen löysin Iisalmen Suoalaisesta kirjakaupasta myös Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalun. Taidan jättää sen perinnöksi Annalle. Aivan upeita tekstejä. Luin niitä Matille ääneen Iisalmesta tullessa.

Kohta käsittelmme kirjallisuusopintojen lukupiirissä Charles Baudelairin runokokoelman Pahan Kukat uudestaan.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi