Kun hegemonia alkaa murtua

ke 8.2.2017

Tuli oikein mukava keskustelu tyypin kanssa, josta arvelin, että mieluusti ampuisi aivoni talomme ulkoseinälle, jos tulisi tuossa pihalla vastaan.

Tämän aamun epistolani, en muuta kirjoita nyt, sillä no, pitää töitä tehdä, jotta leipää syöpi:

Huomenta, eiköhän se niin ole, että mennään teesi-antiteesi-synteesi -mekanismilla. Kun jokin ideologia on saavuttanut valtapuheen (hegemonian, tämä on Antonio Gramschilta ehkä ole syventynyt vielä koko heppuun, olen vasta kirjallisuustieteen perusteissa (ikäni on 51 v.)), se alkaa rappeutua.

Normivihreiden ilmastonmuutokselle kävi muutamassa vuodessa huonosti. Sana oli kaikkien huulilla ja nyt se on täysin kadonnut.

Me kaikki kärsimme tällä hetkellä uusliberalismista, täysin pidäkkeettömän vapaasta markkinataloudesta, joka työntää ainakin meidät heikot kapitalismin saatanalliseen myllyyn (no, tämä on Karl Polanyilta). Minä olen yrittäjä, mutta kaipaan kyllä pehmentävää sekataloutta, sillä kyynärpääni eivät ole tarpeeksi terävät ja muutenkin olen aivan liian kiltti ihminen. Enkä suostu uusliberaaliin fantastistatantastista-paskapuheeseen.

Itse asiassa (luin kyllä vasemmisto- ja ipu-toveritar Susanna Kaukista) Hitlerin investointiohjelmat (ja nyt Trumpin lupaukset perustuotannon palauttamisesta sekä infrastruktuurihankkeista) kuulostivat/kuulostavat hyviltä.

Todellakin, todellakin meille, kansalle, pitäisi saada töitä. Toisaalta suostun kyllä Luovan Luokan (ja vaikka omien toimittajaopiskelukavereiden varpaanvälien villoittajaksi tai persehomesienen voitelijaksi, kun he kökkivät tietokoneidensa äärellä), siis henkilökohtaiseksi palvelijaksi (mullahan on aputoiminimi Lehtipiika), niin kuin olen monta monta kertaa kirjoittanut. JOS HINNASTA SOVITAAN!

By the way. Rakastan keskiluokan ja luovan luokan vinkunaa, kun se saa TES-palkkalaisraksamiestemme työstä laskun. Luova Luokka vinkuu kuin marsu, joka on jäänyt kokolattiamaton alle remonttivaiheessa. Ja mattoasentaja nuijii muhkuran tasaiseksi.

Tunnen Neuvostoliiton ja sen hirmuisuudet. Luin Taisto Huuskosen Laps Suomen heti, kun se ilmestyi ja tuli isän kirjahyllyyn. Taisin olla noin 14-vuotias. Opiskelin vuonnma 1990-1991 Moskovassa. Menin sisälle Neuvostoliittoon ja tulin ulos Itsenäisten valtioiden yhteisöstä. Olin Virossa syksyllä 1991 juttumatkalla, kun Gorba (joka vilpittömästi tarkoitti hyvää) syrjäytettiin ja Viro julistautui itsenäiseksi.

Antikolonialismi ja kansan suvereniteetti ovat mielestäni eri asioita kuin nationalismi, yhden kansan mysitfioiminen ja korottaminen. Nationalismi vielä jotenkin menee ja patriotismikin, mutta natsismi on niiden perversio. (Keksin näköjään uuden termin mysitfioiminen.)

Juu ja tein kaksi lasta Neuvostoajan toisinajattelijan, love and peace -hipin kanssa. Lasteni biologinen isä, ollos iäti muistettu, mutta pysyköön ikuisesti haudassaan, kiitos, eli 1970-luvun Leningradissa ihanan huoletonta hippielämää, taiteilijoita, yliopisto drop outeja ja oopiumia Ukrainasta, progea ja Amerikkaa ihannoivat.

Stalin kuoli vuonna 1953. Pahin jakso Neuvostoliiton historiassa oli 1930-luvulla ja samaan aikaan - mitä tapahtui Saksassa? Niin. Vuonna 1956 oli kuuluisa puoluekokous, jossa asioita avattiin, mutta myös jollain lailla vyörytettiin syitä Stalinin kontolle. Oli siinä repressiossa itse Hrutshehvikin mukana, vaikka muuta koettaa uskotella.

Marx sanoi, että kapitalismissa pääomat kasautuvat ilman työväenluokan taistelua. Vaikuttaa hieman siltä, että globaali työväenluokka on lakannut taistelemasta, sillä nythän yksi prosentti maailman väestöstä omistaa enemmän kuin yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia yhteensä ja maailma on sadan suuryrityksen vallassa.

Kommunistisessa manifestissa Marx kimpaantuu ja kannattaa proletariaatin diktatuuria. Minä en kannata sitä. Siksi olen loiva pikkuporvarillinen sosialisti. Ja vielä kaiken lisäksi demokraattinen sosialisti. Demari siis, hah, mutten kyllä siihen puolueeseen koske kuin kolmen metrin kepillä:D

Ja mitä fasismi tarkoittaa (kopioin sulle tähän omasta blogistani Umberto Econ määritelmät protofasismista, uusliberalismin fasismista ja siellä on sulkeissa mun omia kommentteja):

1. The cult of tradition, tradition kultti

2. The rejection of modernism, modernismin kieltäminen

3. The cult of action for action’s sake, kultti toiminnasta toiminnan vuoksi

4. The natural fear of difference, ihmisten välisten erojen luontainen pelko

5. The appeal to a frustrated middle class, turhautuneeseen keskiluokkaan vetoaminen (Venäjällä ei tosin vielä ole kovin isoa keskiluokkaa muodostunut, mutta kuten Kalle Kniivilä sanoi kirjassaan Putinin hiljaista väkeä, suuri osa venäläisistä on niin kyllästynyt 1990-luvun ryöstökapitalismiin, että ottavat mieluummin niin sanotusti tutun juopon (Putinin, joka sentään pitää huolta siitä, että ihmisillä on töitä ja leipää jonkin verran, myös sirkushuveja, jos katsoo vaikka höm kuvia Putinin rintalihaksista.) kuin taas jonkun vieraan juopon, joka voisi syöstä maan samanlaiseen “tosiluovaan” tuhoon kuin 1990-luvulla Venäjä oli – ja suurin osa kansasta köyhiä sekä oikeasti nälkäisiä.)

6. The obsession with a plot, riippuvuus juonitteluista

7. Life as a permanent warfare, elämä jatkuvana sodankäyntinä

8. Contempt for the weak, heikkojen halveksunta

9. Everybody is educated to become a hero, kaikkien kasvatus sankaruuteen

10. Machismo, machoilu

11. Selective populism, valikoiva populismi

12. Newspeak, uuskieli Tämä uuskieli on enemmän amerikkalaisperäisen uusliberalismin alaa.

NO NIIN.

Kamputseasta vastaan sulle joskus. Mutta nyt! Alan töihin. Teen työnantajailmoitukset. Kirjoittelet muuten toimitusjohtajan kanssa. Ettässentiijät:D

Pia

PS Joo, SVL:n porukka on surkeutettuja. Samoja uusliberalistisen yhteiskunnan surkeuttamia kuin mekin, jotka valmistuimme yliopistosta keskelle 1990-luvun lamaa.

Ymmärrän vihan. Tunnistan saman vihan itsessänikin.

Teki mieli alkaa itkeä, kun näin, millainen porukka raahusti kiertuenatsien masinoimana viime syksynä Siilinjärvellä viitostien ylitse johtavalla sillalla kohti vastaanottokeskusta. Ihmiset ovat vihaisia ja samalla surkeita.

Me tulimme silloin Kuopiosta. Olin ollut opiskelemassa kirjallisuuden perusteita. En osallistunut kiertuenatseja vastaan järjestetettyyn vastamiekkariin, vaikka vastamiekkarissa oli ystäviäni. Eihän tässä ole Suomelle kelvannut kuin potentiaali valiojoukko. Ja sekin on totta, että mikä tahansa muu kelpaa työelämään kuin suomalainen työtön.

Ay-liikkeestä en voi vasta-argumentoida sulle mitään, kun en siitä kaikkien systeemien ulkopuolelle juuri tuona maagisena vuonna 1992 pudonneena tiedä hevosen häntää. Ihan kiva, että on, sillä ilman raksaliittoa me kusettaisimme firmassa raksatyöläisiämme mennen tulleen. Meillä on rajat, jonka YLEISSITOVA TYÖEHTOSOPIMUS antaa.

Eikä mulla mitään kommarilauluperinnettä ole takaraivossa, kun isä ja äiti olivat maalaisliittoalkiolaisia ja ihailivat Johannes Virolaista.

Ja sitten! Ei me oikein voida laskea palkkoja niin, että pystyttäisiin kilpailemaan Bangladeshin kanssa. Kyllä meidän kansantalouden jaloilleen saattamisessa täytyy aloittaa jostain muualta kuin ay-liikkeen ja työläisen (niiden viimeisten) murskaamisesta. Jos vaikka vähän analysoitaisiin yhdessä WTO:ta ja IMF:ää....

Pia