Pia Valkonen

Kokeneemman äidin vastaus

su 18.12.2016

Kirjoitin pari päivää sitten epätoivosta ja hämmennyksestä, joka tuli, kun olin kuopuksen äidinmurhattavana Vietnamissa. Sain ihanan lohduttavia sanoja sähköpostiini Hannulan Ullalta. Hän on kokeneempi äiti kuin minä. Kasvattanut neljä upeaa tytärtä.

"Kuulostaa tutulta tuo Annan sanoma, että ei halua olla tekemisissä, kun muuttaa kotoa pois ja monesti ym. kotoa lähtemisiä uhkailemalla, jopa nää kaikki neljä pakannet kamansa tietyssä ikäluokassa ja sanoneet lähtevänsä muualle, mut mieli muuttunut, kun kävelleet ovesta ulos eikä ketään tullut perään."

Vietnamissa sain tuta myös oman vastuuttomuuteni ja epäluotettavuuteni. Ne oli vain kohdattava. En todellakaan ole mikään toiveaviokumppani, sillä kurkkuani kuristi jo Rissalan lentokentällä lähtiessä, että nyt olen tämän penskan kanssa kaksistaan, vastuussa itsestäni ja toisesta ihmisestä, aivan yksin.

Ei minusta olisi koskaan ollut yksinhuoltajaksi. Ei yksinnukkujaksi, ei yksinkasvattajaksi. Olen takertuvainen, heikko nainen, ja minua pelotti äärettömästi, vaikka muuta koetinkin uskotella. Alla vielä tänä aamuna kirjoitettua. Jatkan Laura Laakson gradun lukemista.

"Kuinka sitten äiti, joka yhtäkkiä ja yhtaikaa on olevinaan Iso ja Pieni – juurihan minä nousin hiekkalaatikolta hiekkaämpäreineni – ottaa sanan haltuun?" (Laura Laakso Äidin ääni – kuka puhuu? pro gradu s. 16)

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi