Ruukut loppuivat kesken

ma 11.7.2016

Eilen ruukut loppuivat kesken. Multaa on vielä kolme pussillista. Ilmeisesti tämänvuotisia multia riittää ensi mullanvaihdossakin. Kuitenkin kaikki kuolemanvaarassa olevat kasvit ovat saaneet suuremmat ruukut. Norsun korvilla vai mitä enkelin siipiä ovatkaan ei ole välitöntä hätää. Kasvihan kasvaa vaikka kukkakeppinä. MOT.

Kaksi vehkaa yhdistän isoon sammioon ja katson ensi keväänä, jatkanko vehkankasvattajana suuressa mitassa vai leikkaanko jostain varresta pienen makkaranpätkän aluksi. Kyllä tämä urakka tästä vielä ehkä ennen syksyä.

Ruukkukasvit vievät energiaa. Lauantaina olin pontevana koko päivän. Kyykistelyjen ja venyttelyjen jälkeen piti maata keittiössä divaanilla ja taju kankaalla parisen tuntia. Heräsin vasta, kun Matti tuli Limaniemestä niittämästä.

Viime yö oli katkonainen, kun töihin lähtijöitä oli taas kello 4 ja kello 5.15:ksi. Nyt on aivopoimuissa jotain sakkaa. Klovni-runoiliijalle tekstaroin, että paistuin Paisuantiellä, söin mustikoita ja harkitsen vakavasti työviikon aloittamista. Ehkä jopa ihan niin pian kuin huomenna.

Kaikki järjestöaktiviteetit olen kauan sitten jo siirtänyt mielessäni syksyyn. Perjantaina aamulla pusasin tekniselle lautakunnalle vammaisneuvoston puolesta lausunnon Lapinlahden kirkonkylän osayleiskaavaan lausunnon. Liitin lausuntoon Matin käsin vuonna 2011 piirtämän luonnoksen K-kaupan, R-kiskan, Alkon ja optikko-kirjakaupan edustan parkkipaikan muutoksista.

Hieman uusi blondin oloinen kaavainssi oli arkana virkamiehenä koettanut vikistä, että ei me näin yksityiskohtaista tästä, mutta minä pontevana tyttönä marssin papereideni perässä tekniseen toimistoon ja niiitin niittaajalla vammaisneuvoston kolmen kohdan parkkipaikkamuutoksen mukaan. Siinähän tuo on ja pääosissa on kuulluksi tuleminen.

Oi, että ärsyynnyn piipittävistä virkamiehistä!

Hyviä kirjoja

Kaipaan niin vanhaa jengiä. Tänään soitin vanhalle kunnon Koskelan Jussillle ja puhuttiin pitkään, pitkään. Jussi on ensimmäinen kuopiolainen ystäväni. Pitää huomenna soittaa Susannalle. Mihin me oikein hajosimme? Emma ja Jura muuttivat Helsinkiin, Kaija kuoli ja minä lapsetuin. Lopulta Leonid kuoli ja Emma sekä Jurakin tekivät lapsia. Paulon mammasta tuli nunna. Tai no ei ihan kuitenkaan, se oli vitsi, mutta niin on mamma Valamossa elementissään, onnellinen varmasti. Alpo on Harjulan reissullaan edelleen. Tuulalle välillä soittelen. Samannimisiä Tuulia on Kuopiossa kolme. Viimeksi soitin kaikki läpi varmuuden vuoksi.

Mietimme Jussin kanssa otsa rypyssä puhelimessa maanis-depressiivisyyttä, onnetonta lapsuutta, traumaattisia kokemuksia (meillä ei kummallakaan taida olla sellaisia tarpeeksi) ja kapitalismin yhteyttä siihen, että ihmisistä on tehty lääke- ja päihderiippuvaisia. Kapitalismi ei olisi päässyt näin pitkälle, elleivät ihmiset olisi koko ajan päissään. Eihän tätä helvettiä (SSS-hallitusta muun muassa) kestä selvin päin!

Olisipa pullaa.

Sitten oli yllättävä puhelu, jonka päätteeksi sain kysymyksen, olenko viime aikoina lukenut mitään hyviä kirjoja. Öh, en ollut ihan rehellinen. En yksinkertaisesti kehdannut tunnustaa, että pidin hirveästi Erica Jongin viimeisimmästä kirjasta Elä ja uneksi, koska olen koko kesän miettinyt ikääntyvän naisen seksuaalisuutta. Siis omaani.

Olen hävinnyt naiselle, joka voisi olla tyttäreni, jos olisin ollut teiniäiti. Kyllä tekee kipeää, mutta ei auta kuin joka aamu pestä hampaat. Tai jos en aamulla jaksa tai ehdi pestä hampaita, viimeistään lenkille lähtiessä teen sen.

Mielestän Erica Jong on kypsynyt Viidenkympin kauhusta. Elä ja uneksi käsittelee paljolti kuolemaa. Omat vanhempani olivat niin vanhoja, kun minun saivat, että koko elämäni ajan on ollut täysin luonnollista, että he kuolevat. Ja niin tekivät. Jos möyrisin nyt oidipaalisessa kompleksissa, minun pitäisi olla nekrofiili, tätä olen myös miettinyt koko tämän kesän ajan.

Sitten mietin, mitä nekrofilia tarkoittaa. Se tarkoittaa seksuaalisen perversion muotoa, jossa objekti on täysin tahdoton, kuollut, ei pane millään lailla vastaan. Asuuko minussa Lady Domina? Pitäisikö mennä hankkimaan ruoska tai pari? Burleski olisi kokeilemisen arvoinen juttu muuten. Sopii erityisesti näin lihaville jotenkin.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi