Pia Valkonen

Pakko uskaltaa

to 16.6.2016

Väisäsen Petelle joskus lupasin, että opiskelen runojen ymmärtämistä. Aiheeseen liittyvä vihkonen on kuitenkin nyt alakerrassa enkä jaksa kävellä portaita alas enkä etenkään enää ylös. Kävin äsken lenkillä ja istuin autossa Inka Kivi-Straniuksen Rakkautta edes vähän -kirjoituskokoelman kanssa. En voi lukea niitä toistamiseen juuri nyt. Jutut iskevät liian lähelle.

Sen sijaan lueskentelin Kivi-Straniuksen Gogolin sielut ja Susivaara, blues, blues -runoelmia ja melkein halkesin sekä itkusta että naurusta. En olisi uskaltanut näitä ottaa mukaan lenkille, jos olisin tiennyt, miten kolahtavat. Palleaan sattuu, munuaisiani vihloo.

Tässä ei ole Inka Kivi-Straniuksen runo:

Pakettiauton
takakontissa
olisi kyllä
helpompi
maata sikiöasennossa
ja uikuttaa

Kivi-Straniuksen runoelmien alussa on prologi Nikolai Gogolin Kuolleista sieluista: "Inhimilliset intohimot ovat lukemattomia kuin meren hiekka, eikä yksikään niistä ole toistensa näköinen. Kaikki ne, niin alhaiset kuin ylevätkin, tottelevat alussa ihmistä ja nousevat vasta myöhemmin hänen julmiksi tyranneikseen."

Osuvaa.

Otan tähän omin lupineni pätkän omiin tarkoituksiini:

heitä yhdistivät
tuomari
pappi
ja paperi

rakkaus on häirikkö

joka tulee kuin varas yöllä
tai kuin toinen nainen
tai kolmas mies

häiden
paperiton
kuokkavieras

kutsuvieras

Kolmas kappale ja viimeinen sana ovat omani. Viimeisen sanan poimin omasta hyllystä ottamastani Simone de Beauvoirin Kutsuvieraasta. Siinähän de Beauvoirin ja Sartren oloisten autofiktiohahmojen väliin tulee kutsuvieras, käentytär.

Vielä pohdiskelen Markku Soikkelin Hyvästä on helppo pitää lukua sarkasmista. Soikkelin mukaan katastrofin jälkeen sarkasmi on jumalaista. Nyt en löydä artikkelista kohtaa, jossa Soikkeli sanoo, että sarkasmin pitää leikata tai suorastaan raadella. Olen miettinyt kohtaa useasti.

"´Sarkasmi´ pohjautuukin kreikan verbiin sarkazo (ΣΑΡΚΑΖΩ), jolla kuvaillaan lihan repimistä. Sarkastinen tyyli jättää lukijan parhaimmillaan haavoitetuksi, pahimmillaan raadelluksi." (Markku Soikkeli Hyvästä on helppo pitää s.91)

Soikkelin ajatuksen avulla kirjoitin anekdootin Psykokulttuurin perversio, mutta se on niin ruma ja raaka, että en julkaise sitä. Ehkä koskaan. Mutta voitte kuvitella, että sen kirjoittaminen teki hyvää! Ihan voimaannuin. Pohjattomasta ilkeydestäni saan aina vihan ja raivon käyttövoimaa.

Sitten vähän lyyristelen:

Mene
vain sinne
minne penis
näyttää

Äh, en minä noin ylevä ole. Tämä on totuudellisempi:

Aina kun jossain
penis sojottaa
väärään suuntaan
olen valmis

ottamaan
viidakkoveitsen
ja silpomaan siittimen
varmuuden vuoksi
vielä leikkaan
keittiösaksilla
kiveksetkin irti

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi