Lisää Ostetusta ajasta

Menossa kohti demokratiatonta yhteismarkkina-Eurooppaa

ma 14.12.205

Slavoj Žižek sanoi Elokuvan kätketyssä ideologiassa, että meidän on helpompi kuvitella maapallon tuhoutuminen tai asteroidin tipahtaminen maahan kuin se,  että voisimme saada edes pienen muutoksen globaalikapitalistiseen järjestelmään.

Kansallisvaltiot demokratioineen on ajettu alas. Tilalla on "vapaa länsimainen niin sanottu demokratia", jossa tarkoituksena on saada aikaan uusi halpatyöläisten palvelualaluokka, suuret tuloerot, julkisten palveluiden massiivinen yksityistäminen ja valtioiden omaisuuksien myyminen ylikansallisille yhtiöille.

Sipilän hallituksen kokoomusveto sotepalveluiden myymisestä on tässä asiassa viimeisin uutinen. Ja jollain lailla viimeisin pisara - ainakin minulle. Jotenkin tekisi vain mieli huutaa, että ettekö te saatanan möllit ole tätä aiemmin tajunneet. Mutta eihän tällä ole mitään merkitystä tähänkään asti ollut sellaiselle ihmiselle, joka käy yksityisellä lääkäriasemalla eikä huomaa sitä, että yksityisellä lääkäriasemalla käynnistä saa Kelalta korvauksen.

Verovaroistamme, huom!

Muistan, kuinka Lapinlahden tarkastuslautakunnassa sanoin Paras-hankkeen 20 000 asukkaan väestöpohjaiset sote-palvelut olevan vain mukava paketti ylikansallisille yhtiöille ostella itselleen varmoja rahasampoja.

Luin eilen loppuun Wolfgang Streeckin Ostettua aikaa. Streeckin mukaan munattomiksi joutuneet valtiopoloiset joutuvat nyt velalla kattamaan sen, mikä ennen katettiin verotuksella. Onko teistä oikein, että vuonna 2010 Mehiläinen teki Suomessa voittoa 40 miljoonaa euroa, mutta maksoi veroa vain 360 000 euroa?

Veroprosentiksi liikevaihdosta tulee pikkuista vaille yksi. Yksi prosentti veroa - voitteko kuvitella? Kyllä joillain tahoilla tässä maassa on massia. Eikä näillä verohelpotuksilla ole Suomeen investointeja juuri sadellut. Vai miltä vaikuttaa työpaikkatilanteemme?

Globaalikapitalismissa ongelma meille taviksille ovat sijoittajat, jotka eivät sijoita mihinkään reaaliseen. Kyllä minulle riittäisi vallan mainiosti ainakin näin alkuun jonkinlainen resurssipohjainen sekatalous. Maataloutta ei mielestäni välttämättä tarvitse kollektivisoida esimerkiksi - ja hotellit voivat säilyä yksityisomistuksessa.

Globaalikapitalismissa rahalla tehdään rahaa. Sitä sanotaan vivuttamiseksi ja Kiteen punikki Auvo Rouvinen osaa sen kuvata paremmin kuin minä, mutta yksinkertaistetusti asia menee seuraavasti:

1) Otetaan miljoonan euron laina.
2) Ostetaan osakkeita miljoonalla eurolla.
3) Odotetaan, että kyseinen yritys potkaisee työläisiä pellolle, jolloin osakekurssi nousee ja osakkeiden arvo kasvaa eksponentiaalisesti.
4) Myydään osakkeet pois, maksetaan laina pois ja ostetaan vivutetulla siivulla luksustuotteita tai huviloita veroparatiisista varoen visusti, että mitään ei heru entiselle hyvinvointivaltiolle, jossa ollaan synnytty, jossa äiti on saanut maksuttomia äitiysneuvolapalveluita, jossa on saanut maksutta itse lastenneuvolapalvelut, rokotukset, päivähoidon, koulun, kouluruoan sekä toimivan infrastruktuurin. Ihmetellään, miksi isomummun vanhushoito on niin luokatonta ja vaaditaan eutanasiaa kaikille vanhuksille ja vammaisille, kun itse ollaan omnipotentteja 24-28-vuotiaita miehiä, joille kaikki on mahdollista ja jotka eivät voi sietää heikkoutta, sillä itsehän he ovat rikkautensa sekä yhteiskunnallisen nousunsa ansainneet, kun ovat niin fiksuja. Vain hieman yksinkertaiset jäävät Suomeen maksamaan veroja.

Wolfgang Streeck arvelee, että EU-maat ovat keskenään liian erilaisia, jotta syntyisi mitään todellista rahaliittoa tai yhteishenkeä. Eurooppalaisen yhteishengen mukaan ranskalaisen maanviljelijän pitäisi olla valmis maksamaan lannoitteestaan korkeamman mukaan auttaakseen Britannian kemianteollisuutta ja ruotsalaisen työntekijän pitäisi maksaa enemmän appelsiineistaan tukeakseen espanjalaista tuottajaa. (Wolfgang Streeck Ostettua aikaa s. 134)

Vähän epätodennäköiseltähän tuo tuntuu.

"Nykypäivän Länsi-Euroopassa suurin uhka ei ole enää nationalismi, eikä varsinkaan saksalainen nationalismi, vaan hayekilainen markkinaliberalismi. Rahaliiton loppuunsaattaminen sinetöisi kansallisen demokratian lakkauttamisen Euroopassa - ja samalla sen ainoan instituution lakkauttamisen, jota vielä voitaisiin käyttää, kun puolustaudutaan vakauttajavaltiota vastaan. Jos historiallisen erot Euroopan kansojen välillä ovat liian suuria integroitavaksi lähitulevaisuudessa yhteiseen demokratiaan, näitä eroja edustavia instituutioita voidaan kenties käyttää jarrukiiloina demokratiattomaan yhtenäismarkkinavaltioon viettävällä tiellä."
 (Wolfgang Streeck Ostettua aikaa s. 235)

Pressiklubissa viime perjantaina Simon Elo (pers.) esitti oudon väitteen siitä, että kansallissosialistit olisivat olleet äärivasemmistolaisia. Susanna Kaukinen on esittänyt samaa jossain blogikirjoituksessaan ja lisäksi pauhaa sitä, että nationalismissa on se juttu. Rasistihan Kaukinen on tai ainakin kovasti esittää olevansa, sillä keuhkoaa valkoisen rodun paremmuudesta ja suomalaisten älykkyydestä.

Helppohan Kaukisen on niin sanoa kuultavaihoisena blondina. Kaukinen ei ole mikään degeneroitunut ja ylipainoon sekä MBO:hon taipuvainen marsipaanipossu! Kaukiseen aina palaan, sillä koen todella kummallisena sen, että hän sai aikoinaan tarpeekseen IPU:n Janus Putkosen ja muiden patriotismista ja nyt, täynnä henkilökohtaista kaunaa, on juuri sitä potenssiin viisi, patriooteista päällimmäisin ja aggressiivisin.

Žižek puolestaan pani merkille, että natsit lainasivat paljon työväenliikkeen estetiikasta marsseineen ja mahtipontisine piirteineen. Beethovenin Oodi ilolle oli kovaa kamaa niin sekä natsi-Saksassa, Kiinassa kuin Neuvostoliitossakin. Nyt se on Euroopan kansallishymni.

Mikään näistä ei kuitenkaan soita Oodia ilolle toiseen jaksoon, jossa on selkeästi edellä olevaa mahtipontiaa kyseenalaistavia piirteitä. Kakofoniaa ja pilkkaavaa ironista sekameteliä.

Pitää tutkailla kansallissosialistien ideologiaa. Jos kansallissosialismista otetaan pois rotuoppi ja antisemitismi, mitä jää?

"Kansallissosialismi on tyypillisesti luokiteltu äärioikeistolaiseksi politiikaksi. Kansallissosialismi käsittää kuitenkin sekä vasemmistolaisiksi että oikeistolaisiksi miellettyjä elementtejä. Vasemmistolaisia elementtejä ovat sääntelevä valtiovalta, työnarvon antikapitalistinen korostus ja pyrkimys rajoittaa plutokratiaa sekä koron ja ulkomaanvelan vaikututusta kansallisessa talouselämässä. Suunnitelmatalouden suuntaan Saksan kansallissosialismissa viittasivat nelivuotissuunnitelmaan samoin kuin se, että vuodesta 1934 alkaen Saksa yritti saada vaihtotaseensa tasapainoon kiintiöimällä maahantuonnin ja suosimalla niitä maita, jotka vastavuoroisesti ostivat myös Saksasta. Filosofisesti työnarvoa korosti kansallissosialismissa keynesläinen elvyttäminen julkiseen rakentamiseen, kuten maanrakennustöihin." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallissosialismi