Palavereita, lausuntoja ja muuta sälää

to 1.10.2015

Kääntyi lokakuun puolelle. Eilen olimme Matin kanssa Matin äidin syntymäkodin luona puolukassa. Rokuaa se alue kaiketi oli. Maisemat olivat kuin Lapissa. Ihanaa kangasmetsää. Enemmän kuitenkin mustikoita kuin puolukoita.

Nyt meillä on kokonainen ämpärillinen survottuja puolukoita. Ehkä ensi viikolla Suomenniemeltä tulee lisää. Toinen ämpärillinen. Lupasin itselleni, että tänään vammaisneuvoston kokouksen jälkeen menen hakemaan puuttuvat mustikat pakastimeen. Toisessa pakastimessa on noin kolmen 0,75 litran kokoisen pakasterasian mentävä kolo.

Matti meinasi hermostua siihen, että vähät puolukat olivat pitkin kangasta siellä täällä. Sanoin, että älä sinä mies hermostu, pääasia on luontoelämys. Matti äyskäisi takaisin, että älä sitten kävele harjun niskalle, maaselälle. Harjunniskan takana oli kaksi 30 vuotta vanhaa jättiläismäistä sorakuoppaa.

Eilen aamulla Juhontalolla oli palaveri. Mukava palaveri, josta jäi hyvä maku suuhun. Ehkä aurinko vielä paistaa eilisen ja tämänkin päivän jälkeen, vaikka perjantaiksi on luvattu jo myrskyä. Mattikin lupasi, sillä illalla näkyi outoja pilviä. Niillä oli ikään kuin pystyyn nostettu häntä. Pilviä sanotaaneen ilma- ja ilmailuharrastajien parissa jalaspilviksi. Matti sanoi, että kahden päivän päästä tulee myrsky.

Ei ole hukkaan miehen ilmailuharrastus valunut. Kohta on vammaisneuvoston kokous ja lausunnon antaminen peruspalvelulautakunnalle. Otan kunnantalolle mukaan läppärin, niin voimme kirjoittaa sekä kokouspöytäkirjan että täydentää lausunnon loppuun suoraan kokouksessa.

Ylen Aamutelkkarissa oli esittelyssä esikoiskirjailija Kristiina Bruun. Hän työskentelee Lappeenrannan kaupungin markkinoijana ja on asunut Bangladeshissä. Kaikki mitä on sinun kertoo kolmen ihmisen tarinaa Bangladeshistä ja vähän Amerikastakin. Koska kirja, samalla tavalla kuin estetiikan professori Aarne Kinnusen omaelämäkerrallinen Päätoiminen elämä, sisältää ruokareseptejä, tahtoisin sen itselleni.