Pia Valkonen

Hörönlöröä Sarasvuosta
kotimaiseen kvinoaan ja päärynään

Suunnittelen ihan muita kirjoituksia ja puran nämä tästä päältä

la 24.1.2015

Tänään on YK:n päivä ja muistan, että luokkakaveri Tarja Jaakkolan (nyk. kait edelleen Kaislehto, opettaja) synttärit. Tarjakin täyttää 50 vuotta. Salosen Maritan mukaan viikon päästä synttäreistä pitäisi jo helpottaa. Omistani on nyt reilusti viikko. Pitää ihan miettiä, tuntuiko tänä aamuna pahalta.

Heräsin yliaikaisin ja panin menemään aamutekstarin: "Huh, heräsin yliaikaisin, mut tästä pidän: Kissanruoat kuppeihin, kissat sisään, koira ulos, pikku-Myllynen ja joku nainen jo aamuisessa pullonkeruussa lukion parkkipaikalla, istun pihakiikussa, pilkkopimeää, kosteaa, Pimu meditoi vieressä."

Ei tuntunut pahalta. Sitä paitsi Jari Sarasvuokin on viisikymmentävuotias.

Eilen katsoimme Matin kanssa yhdessä Pressiklubin. On ylellisyyttä, että mies on jonain iltana kotona. Tavoitteenamme on katsoa kaksin edes lauantain ja sunnuntain Midsommerin murhat. Eilisellä Pressiklubilla oli Jarmo Korhonen, jonka kirjaa Väyrysen aika ehdin lukea aika pitkälle Kuopion kirjastossa viime talvena, kun lintsasin ensimmäistä kertaa inhalta MIF:n ulkomaankauppakurssilta, joka oli tarkoitettu miljoonien eurojen liikevaihtoyrityksille ja tylsille koneinsinööreille.

Tein kirjan alusta jopa muistiinpanoja. Alussa oli terävää kertomaa siitä, miten Väyrynen hyödynsi 1980-luvun puolivälissä SMP:tä. Käytännöllisesti Väyrynen ajatteli, ett SMP on pidettävä mukana politiikassa, vaikka se oli kuin murrosikäinen mastodontti politiikan posliinikaupassa. SMP vei kuitenkin ääniä kepun lisäksi myös SDP:ltä ja Kokoomukselta.

Kokoomuksella on sama asenne persuihin. Koko ajanhan se, että ihmiset äänestävät persuja petyttyään demareihin, sataa salaperäisellä tavalla Kokoomuksen laariin. Tämän on tiedostanut esimerkiksi Helsingin Sanomat aivan uusoikeistoaallon alusta lähtien.

Eilen Jarmo Korhonen jätti täysin Pressiklubilla toimittajat varjoonsa. Ylen Pekka Ervasti ja Hesarin Marko Junkkari näyttivät lähinnä naurettavilta ja hieman säälittäviltä. Jarmo Korhonen puki sanoiksi sen, minkä kaikki tietävät. Kun Hesari tai muut keskittyneet jätit ilmoittaa satojen työntekijöiden irtisanomisista, toimittajat muuttuvat työssään tapetin värisiksi.

Mitään tekemättömyydestä tuskin saa potkuja, kuten Likainen Harri, 20 vuotta Erkon renkinä palvellut Harri Nykänen kirjassaan kertoi. Kunhan nyt sen verran pelokkaana on hengissä, ettei haise housuun tehdylle ulolle ja jos pannaan peili naaman eteen, se kuitenkin aavistuksenomaisesta hengityksestä hieman höyryää.

Uskon ja toivon, että miljonääri Juha Sipilä ei saa kaikkia alkuperäismaalaisliittolaisia tapettua kokoomus-EK-keskustaversiostaan.

Mukavaa on, että minua muistettiin

Vaikka olen näin negatiivinen, pidän arvossa sitä, että ihmiset ja eri tahot muistivat 50-vuotispäivänäni. Esimerkiksi saamillani syntymäpäivälahjarahoillani ostan Matille isänpäiväksi ja tytöille muuten vain teatteriliput - tietenkin itselleni myös - ja menemme katsomaan kaupunginteatteriin Antti Heikkisen Pihkatappia.

Anna on jo moneen kertaan kysynyt, milloin menemme oikeata ammattiteatteria katsomaan. Tuntuu kyllästyneeltä kesäteattereiden pakkohauskuuteen tyttö ja muistaa edelleenkin lumoutuneena Kuopion kaupunginteatterin Rakkaat Rissaset -näytelmää. Siitä sain aiheen kirjoittaa Kansan Uutisten kolumnini otsikolla "Äiti, et kai sinä ole kommunisti?"

Näin pikku Annan kysyi teatteriesityksen jälkeen pelästyneenä ja hyvin hoksanneena. Kommunisteista on saatu sellainen kuva, että pikku lapsikin tietää meidän pistelevän pieniä sikiöitä tai suloisia pulleita vauvoja aamupalaksemme.

Teatterissakäynti olisi perheen yhteinen juttu. Isänpäivälahja Matille, että pääsee perheen naisten mukaan jonnekin ja minulle lahja, että saan vaikka puoliväkisin Matin jonnekin mukaani.

Jari Sarasvuo oli aamutelkkarissa

Jari Sarasvuolta on tullut omaelämäkerta. Ihan kiva, mutta arvelen, että Sarasvuon kaunokirjallinen teos Captam Apoteko, Heikki Mäki-Kulmalan Näin puhui Sarasvuo ja Sarasvuon radio-ohjelman riittävät toistaiseksi sitä lajia.

Captam Apoteko osui vahingossa käteeni Varpaisjärven kirjaston hyllystä. Kirjan nimi on outo. Google kääntäjän mukaan Captam on portugalia ja tarkoittaa kaapata. Apoteko on esperantoa ja tarkoittaa apteekkia. Jos alku on portugalia ja loppu esperantoa, kirjan nimi tarkoittaa Kaapata apteekki.

Ehkä kirjan nimi on testi. En tiedä. Ei se niin paska ollut kuin olisi voinut kuvitella. Kirja oli mielestäni paljastava. Omnipotentti Sarasvuon oloinen hahmo palaa Iivisniemeen ja haluaa, että hänelle levitetään paluunsa vuoksi punainen matto. Omnipotentti järjestää liikuttavasti kyläjuhlat, joihin ei tule ketään.

Minusta Sarasvuo kuvaa Captam Apotekossa suorastaan itkettävästi vaihetta, jossa hänen omaviljelemänsä voittajauusliberalistinen ideologiansa on ajanut kaikki tavalliset ihmiset loosereina atomisoitumaan omaan kerrostalokoppiinsa ja kärsimään yksikseen tavallisuudestaan ja voimattomuudestaan, ja sitten pääideologi palaa takaisin "kansan" pariin sekä odottaa aplodeja.

Eihän se niin mene. Sinä lannistit meidät, Sarasvuo, kusit meidän silmillemme, suljit meidät tietokoneidemme äärelle itkemään sitä, että olemme loosereita.

Anteeksi nyt vain, mutta ainakaan minä en anna sinulle anteeksi, mutta radio-ohjelmiasi kuuntelen mielelläni. Nekin ovat paljastavia. Nyt sain tietää, että Suomessa on käynyt kapitalisen merkitystalouden keinoja tutkinut jenkkiläinen Robert B. Cialdini.

Cialdini ja Sarasvuo ovat syöneet yhdessä ravintola Šašlikissa karhua. Shhhhittt, Maria haluaa herätä ja suihkuun. Taiteilija Cia Kiiskinen, missä nyt tällä hetkellä onkaan, runoilija Jyrki Kiiskisestä erottuaan sanoi aina vauvansa herätessä, että voi passsska, ja pelkäsi, että vauvan ensimmäiset sanat ovat voi passssska.

Tämän verran muistan Cia Kiiskisen kirjasta Äitiyspakkaus. Se oli hyvin terapeuttinen kirja, kun penskat olivat termospullon kokoisia. Cia Kiiskinen on nykyään Karlsson. Huvitti, kun äsken googlasin CIA. Arvatkaapa, mitä google esitti? Ja sitten älysin panna, että Cia + taiteilija.

Lohduksenne merkinnän tässä vaiheessa kerron, että tämäkin merkintä tulee joskus päätökseen. Merkintä on pitkä, mutta pakko on purkaa kaikki aivoista pois, että pääsen siihen, mistä oikeasti tahdon kirjoittaa.

Liedossa kasvaa kvinoa ja Suomessa päärynäkin

Eilen Miisu nauratti meitä ennen Raamatun tutkiskelua. Tarjosin Jehovan todistajasisarille kotimaisia päärynälohkoja ja Matin Miisu istui tuolilla terävän näköisenä kuin olisi halunnut osallistua iltapäivän kahvihetkeen. Miisupa ei jaksanut vastustaa kiusausta ja huitaisi tassullaan yhtä päärynälohkoa pöydällä.

Sekös meitä nauratti. Olisi tullut hyvä kissavideo.

Päärynät olivat oikeasti kotimaisia. Ne ovat nyt esillä S-marketin heviosastolla heti ensimmäisenä. Tosin infotaulu on niin ylhäällä päärynöiden yllä, että likinäköisen on vaikea saada tekstistä selvää. Piti vielä varmistaa googlaamalla asia, että ihan totta Ahvenanmaalla kasvaa päärynä.

Jotkut pohjoiset lajikkeet saattaisivat kasvaa kasvillisuusvyöhykkeellä IV-V. Käsittääkseni Alapitkällä menee noiden kasvillisuusvyöhykkeiden raja. Päärynänkasvatukseen vain, hop!

Ennen kuin aloimme tutkiskelun, googlasimme kvinoan. Muistelinkin, että sitä saa kotimaisena.

Brené Brown

Kuuntelen taustalla Jari Sarasvuon viimemaanantaista radio-ohjelmaa synnistä. Sarasvuo on opiskellut häpeätutkija Brené Brownia. Jukka Metsäniemi, Sarasvuon työkaveri, teologi, on sanonut Sarasvuota Jumalasta sairaaksi mieheksi. Sarasvuota hän arveli dogmaatikoksi.

Valtaosa uskovaisista ei usko Jumalaan, vaan se oppi, johon ovat oman ajattelunsa hirttäneet. Metsäniemi jatkoi tuosta: "Sinä olet dogmaatikko, tutkit malleja, muttet ole dogmatisti." Sarasvuo valitsi vuonna 2011 vuoden kristillisen kirjan. Vuoden 2011 kristillinen kirja oli Juha Sihvolan Maailmankansalaisen uskonto.

Haha, Sarasvuokin on huomannut ei-uskovien ateistikohtauksen. Synti tarkoittaa eroa Jumalasta. Sarasvuo sanoo, että synti on hitaasti näivettävää myrkkyä, joka tuhoaa rakkauden.

Ohoh, en minä ihan pöljästi ole ajatellut. Lainaan itseäni Aamun Koiton päätoimittajana ja -kirjoittajana (AK 2009)

Helvetti tässä ja nyt

Tunnustan, että en pysty uskomaan helvettiin konkreettisena paikkana, jonne joudun syntieni tähden. Että helvetti on jotain, joka seuraa vasta sitten, kun elämäni on päättynyt.

Uskon kuitenkin vahvasti helvetin olemassaoloon. Helvetti voi olla tässä ja nyt, sillä ymmärrän sen erossa olemiseksi Jumalasta. Helvetti on käsillä silloin, kun omassa hybriksessäni, itsevarmuudessani, unohdan rukoilla: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” tai rukoilen saman vain suullani. Helvetin esikartano on lentämistä korkealla ja kovaa tai surffailu erilaisten aaltojen harjoilla. Varsinainen helvetti on siitä seuraava krapula, ahdistus, Eino Leinon runoa mukaellen Jumalten keinun heilahdus ala-asentoon.

Helvetti on sitä, että käpertyy oman egonsa ympärille, menettää yhteyden toisiin ihmisiin ja masentuu. Kun on niin pohjilla, että ei jaksa edes rukoilla.

Melkein tuntuu siltä, että helvettiin joutuminen kesken eletyn elämän on välttämätöntä. Jotkut saattavat olla niin kovapäisiä aaseja, että joutuvat sinne tuon tuostakin. Vasta kun on rypenyt polvet ruvella, voi alkaa tervehtyminen.

Psykohistorioitsija Juha Siltala on kuvannut kirjassaan Suomalainen ahdistus herännäisyyden alkua ja vanhan synnillisen minän murskaamista, jonka piti pohjustaa hyvää itsetuntoa, psyykkistä eheytymistä sekä uskonnollista uudestisyntymistä. Valitettavasti vain taisi käydä niin, että ymmärsimme Paavo Ruotsalaisen väärin. Ulkoisesta menestyksestä itsekurin avulla tuli oikean eheytymisen irvikuva.

Luterilainen teologi Kari Kuula huomaa kirjassaan Helvetin historia, että kadotuksesta puhutaan kirkoissa vähemmän kuin ennen. Jos jotakin sanotaan, helvetti kuvataan laimeasti eroksi Jumalasta ja toisista ihmisistä, kuten allekirjoittanut nyt tekee. Myös Aamun Koiton uusi kirjoittaja Saska Liimola ruoskii helvetin liudentamisesta.

Klassisen helvettikäsityksen mukaan Jumala sytyttää helvetin tulet. Modernin käsityksen mukaan jokainen vie helvettiin omat halkonsa ja ne syttyvät itsestään.

Pia Valkonen

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi