
ke 10.9.2015
AikaTaika-perjantaina sain tekstarin, jossa kerrottiin vielä varmistamattomana tietona, että kulkuri ja puutarhatonttumme Pentti Lappalainen on kuollut. Toivoin, että se olisi vain huhu ja sillan alta olisi löytynyt joku toinen.
Eilen Meijerin pihalla oli taas tuttu rakkausriita. Tappaja ja hänen avokkaansa selvittelivät välejään niin, että avoneuvojana kävi kaksi nuorta poliisia. Rakkausraatina oli kaksi polkupyöräpoikaa ja joku tyttönen. Poliisi hajotti väkijoukon ja sanoi, että jos vielä kylätappajan vuoksi tänään tulee soittoja, he vievät tämän putkaan Iisalmeen.
Koska kylätappaja on asunnoton, arvelen hänelle olevan vain helpotus, jos pääsee jonnekin valtion pahnoille. Ennen kuin avokas lähti lämpsimään kohti uutta kotiansa, ehdin kysyä, onko Pentti Lappalainen todella kuollut. Kyllä on.
Tänään sovin vammaisneuvoston kokousta kera neuvoston jäsenen, jolla on todella kuormittunut kalenteri, ja kun saimme kokousajan sovittua, hän kysäisi minulta, tulenko SPR:n nälkäpäiväkerääjäksi viikon päästä perjantaina. Sanoin, että tulen ja naurahdin, että putosin SPR:n kerääjälistoilta Leonidin kuolinsyksynä.
Menin silloin katatoniseen tilaan enkä kyennyt pitkään aikaan mihinkään. Lisäksi päässäni vielä loppusyksystä pimeni niin, että jouduin Kysiin piäkuvauksiin. Filmi leikkautui poikki. Kys-keikan jälkeen aloin niellä verenpainelääkkeitä äärimmäisen pitkin hampain, sillä tutkimuksissa kävi ilmi, että päässäni on kaiken muun hyvän lisäksi vielä pommikin.
Sen jälkeen olo on ollut kuin Jyllands-Postenin profeetta Mohamedin pilapiirroksella.
Siitä vammaisneuvostonjäsenemme mieleen tuli, että á propos Pentti Lappalainen on kuollut. Oli hänen tietonsa mukaan löytynyt pikku kaupan, entisen Säästötorin ja Kotiväylän, lipan alta. Arvelin, että Pentti Lappalainen on vain mennyt sinne nukkumaan ja nukahtanut lopullisesti.
"Anokaamme elämällemme kristillistä, kivutonta, kunniallista, rauhallista loppua ja hyvää vastausta Kristuksen peljättävän tuomioistuimen edessä."
"Saata oi Kristus, Sinun palvelijasi sielu lepoon, pyhien joukkoon, missä ei ole kipua, ei surua eikä huokauksia, vaan on loppumaton elämä."
"Ollos iäti muistettu sinä autuuteen kutsuttu ja aina muistettava veljemme!"
Ortodoksisen hautauspalveluksen sanat lohduttavat. Elämä myös jatkuu, vaikka klovni-runoilijan lapsenlapsi ei syntynyt eilenkään.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]