Tämä on rystö!

Mieleenjäänyt maantai

ti 28.7.2015

Kirjoitin yhteen lomautuslappuun, että tiedoksi saaneena Nilsiä Väänälänrannantien työmaalla. Piti olla Itikkasalmentie. Minusta näissä teissä on sama rytmi. Muistan ikuisesti, kuinka hihittelin pitkän aikaa kymppi miikan saanutta ainettani joskus kouluaikaan. Sen miikan olin sanaut heti otsikossa. Olin kirjoittanut Mieleenjäänyt launtai.

Ymmärrän ihmisiä, jotka sekoittavat Veeran ja Reetan. Kuopion Männistöntorin sinisessä kerrostalossa asuessani minulla oli puhelinnumero tyyliin 971-26262606. En millään saanut sitä painettua otsalohkooni. Puhelinnumerossa oli liikaa pyöreitä muotoja ja lämpimiä numeroita.

Nyt minulla on puhelinnumero, jota en vaihda, vaikka sukupuoli, persoonallisuus, nimi, osoite, sähköpostilokero tai mikä hyvänsä vaihtuisi. Nykyisessä pitkäaikaisessa puhelinnumerossani on tolppamaisia ykkösiä ja kylmiin numeroihin lukemiani viitosia. Näen numeron sieluni silmin ja se on mustaa, sinistä sekä vihreää.

En erityisesti pidä ykkösistä ja viitosista, sillä ne ovat sekä kylmiä että kovia. Pyöreät numerot ovat paljon miellyttävämpiä katsella, mutta jos niitä on paljon tai pelkästään, muistini näkee vain pelkkiä kaaria tai pyörylöitä.

Tunnustan tarkkaavaisuushäiriöni. Lasten isä syytti minua elämänsä loppuun asti malttamattomuudesta. Esikoistanikaan en "malttanut" odottaa kuin 26 raskausviikkoa ja 5 päivää päälle. Ei se välttämättä ole malttamattomuutta. Jos pääni tutkittaisiin vielä enemmän läpikotaisin kuin se nyt on tehty, minulle annettaisiin jokin kirjainyhdistelmä: mbd tai adhd tai jotin sinne päin.

Mutta Lapinlahden K-marketissa oli eilen rystö. Ihmettin, miksi Matti ei tule iltakaupalta. Olin jo soittamassa perään, että kotiin sieltä ja sassiin, kun Matti soitti, että tällaista tapahtuu ehkä kerran elämässä. Matti oli ollut menossa tyhjälle kassalle, kun ohi pyyhältää nuori mies punaisessa hupparissa huppari kasvojen sivuille vedettynä niin, että kasvoja ei näkynyt.

Tyyppi veti kassojen välistä kaljakopan tai mäyräkoiran - mistäs sitä nykyään tietää, ostetaanko tai varastetaanko kaljaa enää edes korikaupalla vaiko pelkästään mäyräkoiraröykkiöittäin. Ja juoksi kaupasta ulos Kalmistontielle, jossa odotti valkoinen henkilöauto. Kaupassa oli juuri ollut siviilit päällä poliisi Ryhänen. Tämäkään ei kaljaryöstäjälle mahtanut mitään, sillä oli ostoksensa saanut tehtyä ja, jos oikein ymmärsin, oli jo matkalla parkkipaikalle.

Olisihan se ollut aika huono mäihä, jos paikallinen poliisi olisi sivareissaan kampannut kaljaryöstäjänulkin heti kassajonossa.

Ilmeisesti nykyään ovat bensavarkaudetkin yleistyneet, sillä usealla bensa-asemalla tankkauslupa annetaan sisältä, jos ei halua jostain syystä ostaa automaattibensaa.