Pia Valkonen

Kesä alkaa kuumeisesti

ma 1.6.2015

Ärräpäihin tällainen aamuviesti:

Heips,
 
jäin aamulla istumaan yläkerran portaille. Oikeasti. Pitäisi varmaan käydä kuunteluttamassa keuhkot. Jo pienikin liike aiheuttaa tuskanhien. Ja korvat paukkuu eikä henki kulje. Hannulan Ulla varoitti, että liikkeellä on melko vähäoireista ja käytännössä kuumeetonta keuhkokuumetta.
 
Istuin siinä ja luin Venäjä-seurojen lehteä Venäjän aikaa. Luin lehdestä jopa Joseph Brodskyn runon teoksesta Keskusteluja taivaan asujaimen kanssa. Sen oli suomentanut Jukka Mallinen. Tämä oli ihanasti, jotenkin riipaisevasti, sanottu: “Hylkäsin maan, joka minut ruokki. Minut unohtaneista saisi kokoon kaupungin.”
 
Pirjo Hämäläsestähän minun piti. Kuten olen täällä ainakin 25 kertaan sanonut, Pirjo Hämäläinen (-silloin vielä mukana oli sukunimi Forslund) auttoi minua kestämään Jukka Parkkarin Kansan Uutisten Viikkolehden. Päätoimittaja Parkkarilla oli pitkin 1990-lukua outo hävittäjäfetissi. Joka Viikkolehden kannessa lensi jotain tappajalentokoneita. Joskus luin lehdestä vain Tuula-Liina Variksen ja Pirjo Hämäläisen kolumnit. En muuta.
 
Nyt Pirjo Hämäläinen oli kirjoittanut Venäjän aikaan kahdesta savolaislähtöisestä neitosesta yhteiskuntavallien eri puolilla (Savon tyttäret ja Dostojevski Venäjän Ajan sisällä oleva järjestölehti Kontakti 2/2015 s. 15) .
Anna Maria Miltopaeus syntyi Mikkelin Korpilahdessa vuonna 1812 ja Eeva Manninen Mikkelin Visulahdessa vuonna 1818. Anna Maria Miltopaeuksen tyttärestä Anna Snitkinistä (jonka äitinsä Anna Maria teki ukrainalaisen puolisonsa kanssa ja sitten tämä ukrainalainen puoliso kuoli) tuli Fjodor Dostojevskin Pelureiden puhtaaksikirjoittaja ja lopulta vaimo.
 
Dostjevskilla oli siten mikkeliläinen anoppi! Kirjailija eleli anopin rahoilla parikymmentä vuotta ja kuoli vuonna 1881. Muun muassa Karamazovin veljekset on kirjoitettu Anna Snitkinan ollessa Dostojevskin vaimona. Mikkeliläinen anoppi kuoli vasta vuonna 1893 ja Anna Snitkina-Dostojevskaja eli aina vuoteen 1918 asti. Anna sai kirjailijan kanssa neljä lasta:
  Sofia (1868),
Lyubov (1869–1926),
Fyodor (1871–1922),
Alexei (1875–1878)
 
Dostojevskin anopin kanssa samoihin aikoihin Pietariin tuli Eeva Manninen. Hän työskenteli Pietarissa piikana ja sai neljä aviotonta lasta. Myös prostituutio kuului piikojen sivuelinkeinoihin tuohon aikaan. Eeva Manninen kuoli vuonna 1887 ja hänet haudattiin köyhien joukkohautaan.
 
Pia

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi