Eilenkin opin paljon, kun Jehovan todistajat kävivät
la 11.4.2015
Eilen aamulla ulko-ovesta tupsahti kaksi kivaa Jehovan todistajaa. Toinen punatukkainen kävi kysymässä, oliko meillä tänään kello 15 sessio. Sanoin, että juu ja niin rouvat purjehtivat seuraavaan kohteeseen. Tulin hyvälle mielelle. Jos olen nyt jossakin Jehovan todistajien kirjoissa, hyvä niin, että jossakin Jumalan kirjoissa olen.
Tai kämmenellä.
Kohta Iisalmen vihreä Petri Karhu sanoo, että katsokaapa vain, se pian puhuu Jehovan valituista ja juoksee ovelta ovelle Vartiotornin kanssa. Kyllä minulle saa nauraa! Kristuksen tähden houkista - en valitusta valiojoukosta - varmasti puhun enkä tiedä vaikka saarnakierroksilla joskus kävisinkin. Jalkaani solmin mädän koiranraadon tai olen umpihullun maineessa kuin Ksenia Pietarilainen.
Muistan, kuinka Heikkisen Aaro sanoi ensimmäisen kerran Karen Armstrongin Jumalan historian luettuaan, että muslimit saavat kirjassa ikään kuin puhtaimmat paperit. Jos oikein tulkitsin Karen Armstrongia omalla toisella lukemisellani, profeetta Mohammedin ajatus oli, että kaikki uskonnot ovat samaa alkuperää.
Jumala on käsitykseni mukaan mysteeri ja kaikki inhimilliset yritykset määrittää Jumalaa ovat likiarvoja. Jotkut ovat enemmän onnistuneita minun mielestäni ja jotkut vähemmän onnistuneita jonkun muun mielestä.
"Koraanin ilmoituksen ei katsota mitätöivän aiempien profeettojen viestejä ja näkemyksiä, vaan sen sijaan painotetaan ihmiskunnan jumalallisen kokemuksen jatkuvuutta." (Karen Armstrong Jumalan historia s. 242)
Profeetta Mohammedin opeissa on hyvää myös se, että sanoma on yhtä aikaa poliittinen. Islamiin kuuluu tasa-arvoisen yhteiskunnan ehdoton vaatimus: yhteisön veljeys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Eikös tästä Jeesuskin puhunut vai muistanko ihan väärin?
Ja sitten, kiitos sille Ylen uutispäällikölle, joka sanoi, että häntäkin aina ärsytti, kun ihmiset sanoivat kaikkitietävästi, että Koraani sitä ja muslimit tätä. Sen vuoksi Ylellä luetaan tänäänkin ääneen Koraania. En ole osunut varsinaista Koraanin lukua seuraamaan kuin pari kertaa autossa ohimennen - ennen kuin joku murkkupissis on kääntänyt autoradion NRJ:lle, mutta tutkija Jaakko Hämeen-Anttilan ja Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamin Anas Hajjarin alkukeskustelut kuuntelin tarkkaan Ylen Areenalta.
Henkisesti taaksepäin?
Illalla laitoin perheelle kermaperunoita ja kuuntelin Ylen Kirjakerho-radio-ohjelmia Finlandia-voittajasta sekä Torsti Lehtisen ja Anna Kontulan sanailua häpeästä enkä muistanut aukaista telkkaria kuin Pressiklubin lopussa. Ei olisi kannattanut. Pressiklubilla Iltakeltalehden päällikkö sanoi arrogantisti, että kun Kepu voittaa vaalit Suomi taantuu henkisesti monta vuotta.
Teki mieli sanoa, että haista vain jätkä oikein pitkä ja vetelä paska.
En erityisemmin kepusta pidä ja kepu valtapuolueena valmistautuu julkisen sektorin lahmaamiseen siinä missä muutkin. Toivon kuitenkin, että sieltä suunnalta tulee jotain ymmärrystä maaseutua kohtaan. Keltalehden pallinaama oli lisäksi sitä mieltä, että maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelu kepun valtakaudella lisääntyy.
Voiko se enää tästä lisääntyä, kun maaseutu on käytännössä kokoomushegemonian aikana raunioitettu?
Keltalehden mussuttajapäällikkö oli paljastava. Hän puki sanoiksi sen, mikä todellakin vähentää luottamusta valtamediaa kohtaan: kaupunkilaiset ovat olevinaan niin paljon parempaa väkeä. He ovat niiiiin paljon suvaitsevampia ja niiiin paljon rikkaan omnipotentimpia siellä WASPien taivaassa Helsingin keskustassa kuin me täällä maalla.
Riikka Söyring, jota valtamedian toimittajat sanovat suohon poljettavaksi akaksi, meilasi IPU-vaalipäällikkö Timo Isosaaren blogimerkintään Mediatalojen kuolema synnyttää uudet arvot mielenkiintoisen Turun yliopiston tulevaisuustutkimuksen raportin.
Tässä tämä Iitimon merkintä:
http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192534-mediatalojen-kuolema-synnyttaa-uudet-arvot
Ja tässä Riikka Söyringin kommentti, jossa linkki tulevaisuustutkimukseen (kopioin tähän ja menen jatkamaan Sirkka Heinosen ja Juho Ruotsalaisen raportin lukemista:
Median murros on tiedossa mediakentällä ja tutkijoiden parissa. Luin viime vuonna:
Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen: SIRPALEINEN SYMBIOOSI, MEDEIA- hankkeen Tulevaisuusklinikka I ”Media ja journalismi 2030. Heikkoja signaaleja ja uusia alkuja” 4.4.2014
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu...
--------
Oikein kiinnostava. Alla poimintoja tekstisisällöstä, suluissa huomioni nykytilanteesta.
* Ammattitoimittajat tulevat ryöstöviljelemään muiden keräämiä tietoja ja "jalostamaan" ne artikkeleiksi. (Tapahtuu jo nyt, vrt. esim. LongPlayn Himas-artikkeli ja Enkeli- koulukiusaamis -artikkeli)
* Median uskottavuus kärsii edelleen. (Tapahtuu jo nyt)
* Lukijat siirtyvät pois valtamediasta. (Tapahtuu jo nyt)
* Faktantarkistajilla on kysyntää. (On jo nyt, koska toimittajat eivät mokomaan sivuseikkaan ehdi puuttua kiirehtiessään julkaisemaan viimeisintä "tietoa" nettilehtiin. Mediatalot siis vauhdittavat omalla toiminnallaan lukijoiden siirtymistä pois valtamedian vaikutuspiiristä)
* Eriarvoisuus kasvaa. (Tapahtuu jo nyt)
* Ihmisistä tulee kyborgeja. (Niistä, joilla on siihen varaa - ja halua. Tässä kontekstissa eriarvoisuus tarkoittaa sitä, että kaikilla ei ole varaa saati halua)
* Teknologiasta irtautuvien määrä saattaa jopa kasvaa. Valvontaa pakenevien määrä kasvaa. Työn teko kiinnostaa entistä vähemmän entistä useampia koska siitä tulee osa valvottua aluetta.
* Työtarjousilmoituksissa luetellaan hakijoilta vaadittavat kehoimplantit.
* Tieto itsessään muuttuu epävarmaksi, mielipidekysymykseksikin.
* "Tiedon aikakaudesta" tulee liian, turhan, epävarman tiedon aikakausi, jossa epävarmuus kasvaa. (Tapahtuu jo nyt. Kiinnostus tarjottuun tietoon vähenee. Todennäköisesti myös yhteiskunnalliset vastakkainasettelut, heimoriidat, klaaniutuminen lisääntyvät jne)
* Kehollisten varaosien sekä istutuspalveluiden mustan pörssin kauppa ja nettikauppa kasvavat. Kehittyy salakieli, jolla em. tuotteita ja palveluja voidaan kaupita netissä.
Semiokapitalistinen helvetti
Lähetin äsken Ärräpäihin tällaisen viestin, sillä vähän aikaa sitten meilasin Söyringin linkin sähköpostilistalle:
"No voi peräpukama. Jäi semiokapitalismin määritelmä pois edellisestä viestistä:
http://www.vallankumous.org/exblogi/vallankumous.blogsome.com/teksteja/semiokapitalismi/index.html
Nimittäin siinä tulevaisuudentutkimusraportissa, jonka linkin äsken teille meilasin, puhuttiin semiokapitalismista. Kun perinnevasemmisto vaati työtä pois tehtaasta, se ajoi työväenluokan vielä pahempaan tilaan: uuteen työhön ja semiokapitalismin kurimukseen.
Tästähän muuten oli ammoin Kiteen punikin kanssa puhe. SKP:n logossa kuvataan maaseututyöväenluokan ja perinteisen tehdastyöväenluokan liittoa: sirppi ja vasara. Kiteen punikki kirjoitti uudesta työväenluokasta jonnekin keskusteluun merkinnän Sirppi, vasara ja tietokone.
Uudet tietotyöläiset ovat nyt sitten ajettu SEMIOKAPITALISTISEEN HELVETTIIN. Esimerkiksi minä olen koko toimittajan työurani kärsinyt siitä, että ammattitaitoa ei puutu eikä koulutusta, mutta PERSOONANA olen ollut aina VÄÄRÄ.
Nyt tuli elävästi mieleen, kun lasten äitiyslomien jälkeen, kun en ollut vielä ortodoksiksi voideltu, hain Lahden luterilaisten seurakuntien tiedottajaksi. Kansan Uutis -menneisyydestäni huolimatta pääsin työhaastatteluun (tässä ei ollut ansiota siinä, että serkkuni Jorma Parviainen oli pastorina Lahdessa - ei varmaan edes tiennyt, että hain sinne tiedottajaksi - lisäksi meillä on eri sukunimi, mulla silloin Sorjonen). Joka tapauksessa työhaastattelusta olisi paljonkin sanottavaa, mutta sen jälkeen rekrytoiva jakkupukutätönen sanoi selitellessään sitä, miksi minua ei valittu, että SINUN JUTTUSI OVAT KYLLÄ AIVAN IHANIA, MUTTA SINÄ, SINÄ... SINÄ... SINÄ .... SINÄ .....
Ihan oikeasti se meinasi sanoa jotain PERSOONASTANI, mutta jäi tankkaamaan sinä, sinä, sinä ja tajusin, että se MINÄ on nyt tässä kohtaa työelämää VIALLINEN.
Pia"
Herraisä, nyt tajusin. Olen eklektinen, internationalistinen ja uskonnollinen diginatiivi kommunisti:
"Eklektisyys (kreikan kielen eklektikos, "parhaan valitseminen") kuvaa suuntausta tai teoriaa, joka yhdistelee vaikutteita eri suuntauksista tai teorioista. Eklektisyyttä voi esiintyä esimerkiksi filosofiassa ja taiteessa. Eklektismi on suuntaus, esimerkiksi taidesuuntaus, joka yhdistelee eri suuntauksia. Eklektikko on henkilö, joka yhdistelee eri suuntauksia."
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]