Pia Valkonen

Susanna Kaukinenko ei sittenkään ole ehdolla?

ke 11.3.2015

Jännittäväksihän tämä menee. Ensin tänä aamuna selasin IPU:n ehdokkaat koko valtakunnassa enkä tajunnut, ettei Susanna Kaukinen olekaan Uudellamaalla ehdolla. Jokin ihme hämminki siinä nyt on.

Tämänpäiväinen Kaukisen blogimerkintä valottaa IPU:a joka suunnasta. Tunnustan, että ensin haukoin ensin henkeäni, kun luin merkinnän, mutta sitten aloin erottaa kirjoituksesta sävyjä tutun Kaukispauhinan joukosta.

http://anarkisti.vuodatus.net/lue/2015/03/ipu-ja-kansallisbolshevismi

IPU:n vaaliohjelma on Kaukisenkin mielestä hyvä ja minusta vaikutti siltä, että sen valmistelu oli demokraattinen. Ohjelmasta oli luonnos ja jäsenet saattoivat ottaa luonnokseen sähköpostilla kantaa. Minäkin käytin puoli sunnuntaita tammikuussa kommentoidakseni ohjelmaa. Lähinnä ehdotin siitä siivoskenteltavaksi persuismeja.

Lisäksi IPU:n vaaliohjelmaan sai kommentoida suorassa nettilähetyksessä, joka oli hurmaava kokemus. Puolueen puheenjohtaja Antti Pesonen varoitti, että hänen esittämänsä kannata suorassa nettilähetyksessä ovat kyllä hänen omiaan, mutta samalla arveli ujosti, että ne ovat puolueen kannan kanssa linjassa.

Eihän tämmöiseen vaatimattomaan, maalaiseen, alkiolaiseen ja gandhilaiseen porukkaan voi kuin ihastua.

Kaahee Kaakinen olisi kuitenkin halunnut muokata puolueen selkeästi kansallissosialistiseksi. Ilman rasismia. Nyt Kaukinen on sitä mieltä, että IPU on täynnä kommunisteja. Tämä on äärimmäisen kiintoisaa.

IPU:n kanssa käsi kädessä kulkee toki ViPu, vihreä puolue, jonka Ville Rantanen tunnustautuu anarkistiksi, kommunistiksi ja äärivihreäksi. Ville Rantanen on hieno tyyppi. Eikä kait äärivihreässä anarkokommunismissa ole mitään pahaa. Jotenkin olen jossain vaiheessa mieltänyt Susanna Kaukisen äärivihreäksi anarkokomukaksi, muttei kait se niin olekaan.

No, ei Kaahee Kaakinen ole suuremmin kirjoituksissaan elämöinyt työväenluokasta eikä pidä realistisena sitä, että globaali proletariaatti joskus liittyisi yhteen.

Kyllä minä ihan otsa rypyssä koetan nyt ymmärtää Kaaheen Kaakisen nationalistisia puheita. Varmaankin olisi taktisesti oikein vedota Suomen Kansan Nationalistiseen ytimeen eikä puheskennella pehmoisia internationalismista. Mutta kun esimerkiksi minusta internationalismi tuntuu paljon paremmalta kuin nationalismi, joka ei sinänsä ole paha juttu. Sen sijaan nationalismin perversio, natsismi, on.

Nationalismin perversio

Nyt on pakko vetää fiilispohjalta. Tutkiskentelen itseäni ja mietin, asuuko minussa sittenkin pieni maalainen ja harmahtava nationalisti.

Sen, että natsismi on nationalismin perversio, opin Turkissa Alanyassa pikkuruisen ja halvahkon perhehotelli Erkaptanin tietokoneella pari vuotta sitten, kun mietiskentelin netissä Kemal Ataturkin naamabanderolleja. Turkkilaisessa nationalismissa oli jotain ylpeää ja samalla kotoista.

Kemal Ataturkin parvekkeilta roikkuvat jättiläiskasvot tai Turkin liput eivät saaneet muurahaisia kulkemaan pitkin selkäpiitäni (vrt. ven. sanonta: мурашки бегущие по спине - googlekääntäjä käänsi sanonnan noin). Sen sijaan liehuvat Suomen tai EU:n liput saavat. Ehkä inhoni Suomen tai EU:n lippua kohtaan johtuu vain, ainoastaan ja pelkästään siitä, että en pidä sen enempää valkoisesta kuin sinisestäkään väristä.

Kun kärvistelin hotellihuoneessa helvetillisen turkkilaisen vatsabakteerin kourissa ja kuntoni tuli tsekkaamaan Oulussa koulunsa käynyt turkkilainen turistilääkäri, kysyin häneltä mahdollisesta Turkin EU-jäsenyydestä. Nuori ja ylpeä mieslääkäri sanoi, että eivät turkkilaiset halua EU:ta asioistaan päättämään. Eikä hänkään henkilökohtaisesti EU:sta perusta.

Kun olin huoneesta toennut hotellin tietokoneelle ja nettiin, googlailin sanaa nationalismi, eksyin Jukka Kemppisen blogiin ja jouduin samalla Kemppis-koukkuun. Nato-mieshän Kemppinen on, mutta olkoon. Kyllä sen kestää, kun muuten kirjoittelee mielenkiintoisia ja aivoja rassaavia kirjoituksiaan.

Muistaakseni osuin tähän Kemppisen merkintään siinä hotelli Erkaptanin koneella: http://kemppinen.blogspot.fi/2009/01/kuvitellut-elmt.html Jos se ei ole tämä, on tämä kuitenkin hyvä merkintä teemasta nationalismi. Etnisyys on tavallaan nationalismia, mutta toisesta näkökulmasta.

Etnisyys on sorrettujen ideologia. Näin käsitän minä. Nationalistit ovat hegemoneja ja nationalismi valtaapitävien puhetta. Putinissa on natsipiirteitä - se on pakko sanoa, mutta koko Venäjänmaata ei voi missään nimessä sanoa fasistiseksi niin kuin Iisalmen tohtori Loimulohi vankalla Venäjä-asiantuntemuksella sanoo Iisalmen Sanomien keskustelussa.

(Tähän välitosikko nyt lähtee merkintä raakaversiona nettiin, sillä Aaro tarttee IPU:n elovenamiehen Isosaaren Timon yhteystiedot sekä Pentti Ryth vasemmistoliiton veropylpyröitä..... Kaivan tiedot ja kopioin jne... sit jatkan.....)

No, tohtori Loimulohi on sitä mieltä, että Heikkisen Aaro on 1970-luvulle juuttunut kommunisti. Tohtori on vain suurpiirteinen. Ei Aaro ole - Aaro varjelee tarkasti joutumasta minkään puolueen jäseneksi. Mutta voihan sitä asioita roiskia vähän sinne päin, kun ei vaivaudu ottamaan selvää.

Alustavasti, jotta tohtori Loimulohen kanssa olisi edes mielenkiintoista keskustella, tämä voisi lukea Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisun 3/2010 - Sopimusten Venäjä. Sen saa lainaan eduskunnan kirjastosta 10 euron kaukolainamaksua vastaan. Toki julkaisun voi lukea pdf:nä myös netistä, mutta 208 sivuinen opus on mielestäni paras printattuna.

Sain mietinnöstä tietoa Maaseudun Tulevaisuuden happamalta kolumnistilta Jarmo Mäkelältä. Jokunen viikko sitten tämä kirjoitti, että kaikkien - en muista, oliko se eduskuntavaaliehdokkaiden - tulee lukea Sopimusten Venäjä -julkaisu ja siitä pitää järjestää myös tenttejä ympäri Suomen. Tartuin auktoriteetin sanaan ja googlailin.

Sopimusten Venäjä löytyy wikipediankin kautta netistä, mutta meidän superpyperkalliskopiokone tulosti tekstin kärpäsen kakan kokoisina murusina. Kun koetin zoomata, kopiokone meni lopullisesti sekaisin, enkä hennonnut hälyttää Matti pois Pielaveden työmaalta kesken päivän zoomailemaan minulle eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintöä.

Marssin kirjastoon ja kysyin Hartikaisen Tuulikilta, kuinka menetellä. Hän etsi julkaisun minulle kaukolainaan eduskunnan kirjastosta.

Näköharhoja Venäjästä

Julkaisussa Venäjällä työskennellyt toimittaja Susanna Niinivaara kumoaa monia Venäjästä esiintyviä vankkoja käsityksiä, kuten esimerkiksi sen, etteikö Venäjällä olisi oppositiota. Lisäksi Susanna Niinivaara kirjoittaa, että Venäjä ei myöskään ole monoliitti, kuten kaikkitietävä olkinukkeni tohtori Loimulohi roimii Iisalmen Sanomien nettikeskustelussa.

.... Että Venäjä olisi läpeensä fasistinen valtio, jota meidän ei pidä millään lailla tukea. Voi Pyhä Yksinkertaistus Sentään.

Mietin, miksi minusta ei oikeastaan koskaan niiden vuosien aikaan, kun olen tuntenut tohtori Loimulohen, ole ollut oikein kiintoisaa jutella tämän kanssa. Vaimonsa on aito maalaistyttö, Pörsänmäeltä, ja hänen keskusteluasenteensa on toinen. Tohtori Loimulohen vieroittavana piirteenä on ollut ylimielisyys ja alentuvuus.

Vaikka päivänselvää on ollut, että tyyppi ei välttämättä ihan ole kaikesta kartalla, hän esiintyy niin helevetin kaikkitietävänä, ettei kuule monologeissaan kuin oman äänensä. Kun tohtori Loimulohi tässä meidän keittiön pöydän ääressä sanoi, ettei Suomessa ole sellaista köyhyyttä kuin hänen lapsuutensa Helsingissä 1970-luvulla, asia oli loppuun käsitelty.

Niin. Köyhiähän Suomessa ei ole, kun yhtään ei ole osunut tohtori Loimulohen varakkuudesta kielivän asuintalon roskikselle tonkimaan. Toinen kokoomuslainen vihreä vai miten päin se nyt vihreä kokoomuslainen Kristiina Kouros näki vuonna 2008 yhden haisevan köyhän, mutta arveli, että tällä oli vain jotenkin huonot geenit tai asenneongelma. (vrt. Kristiina Kouroksen kolumni Savon Sanomissa 22.2.2008 http://www.savonsanomat.fi/mielipide/kolumnit/pitaako-kiinni-vai-paastaako-menemaan/1018774?sendmail=link)

Miksi rakastuin IPUun?

Soitin äsken Timo Isosaarelle, että vastaa sähköpostiisi, jos joltain hemmetin Jurtalta tulee viesti. Samalla ihmettelin, miksi Kaahee Kaakinen putosi pois IPU:n listoilta. Isosaari sanoi, että Kaahee Kaakinen on aina joko vain on tai off. Kaahee Kaakinen on viime aikoina ollut erittäin on on on. Ainakin potenssiin viisi. Tai ehkä viisitoista.

IPU:n vaalipäällikkö Timo Isosaaren mielestä sanavapautta pitäisi vaalia eikä pitäisi olla niin varovainen tai sovinnainen, mutta näin kävi. Kaakinen ei ole IPU:n listoilla.

Kaakinen kirjoittaa IPU:sta seuraavaa tämänpäiväisessä minunkin verenkiertoni seisauttaneessa merkinnässään:

"Ulkoasu on oranssin vallankumouksen henkeen, tosin muutoin varsin alaspainettuun ja hieman jopa harmahtavaankin sävyyn jonkinlaisen virkamiesmäisen turvallisuudentunteen luomiseksi."

Näin on näppylät! Kun ajattelee IPU:n vaalilogoa. kämmenellä oleva itu on jotenkin puhtoinen kuin itse vaalipäällikkö ja se harmahtavan virkamiesmäinen sävy tulee muun muassa äreästä, mutta oppineesta Mauri Nygårdista. Maalainen vaatimattomuus on suoraan puheenjohtaja Antti Pesosesta.

Kait sitä mahdun minäkin mukaan, vaikka olenkin etnisyyttä - en nationalismia - kannattava internationalisti, joka pelkää yli kaiken olevansa sittenkin orientalisti. No ei mulla kuitenkaan ole kuppaa niin kuin Gustave Flaubertilla.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi