Erkki Tuomiojan kirjavinkkejä

to 8.1.2014

Sillä aikaa, kun yläkerran kone skannailee avautuessaan kaikenmaailman palomuureja, ennätän alakerrassa keittää kahvit. Tai kirjoittaa tämän päivän merkinnän. Koetin hiihtää tänä aamuna. Vitun posket. Oli tietysti ihana hämärä aamun sinervä ja ilma kuin linnunmaitoa, mutta suksien nanopohjat toimivat kaikilla muilla säillä kuin tällaisella.

Sitten odotin, että Lapinlahden kirjasto aukeaa. Ilmeisesti kierrätyskirjahyllylle olisi päässyt jo ennen kello kymmentä. Turhaan odotin autossa seurakunnan parkkipaikalla. Piti käydä hakemassa Tikkisen Hannelelle kaksi eilen kierrätyshyllystä pongaamaani Sapo-sarjan dekkaria.

Arvelin tosin eilen illalla tekstarilla, mahtavatko enää olla paikalla, sillä olen kuullut, että ensimmäisenä kierrätyskirjahyllyistä menevät kaupaksi juuri dekkarit ja nuortenkirjat. Olivat paikalla ja vein tilalle Kotiväylästä ostamani Gillian Flynnin Kiltin tytön. Hannele, dekkariguru, antoi siitä huonon lausunnon ja sanoi, että Kiltti tyttö oli rakenteeltaan löyhä eikä sellainen, josta saattaisi aloittaa dekkarigenreen tutustumisen.

Lisäksi vein hyllyyn vuoden 1992 Aku Ankat -sidoksen. Olen sitä säästellyt ja miettinyt, kenelle antaisin. Anna ja Maria eivät Aku Ankasta onneksi koskaan innostuneet. Onneksi, sillä Walt Disney vainosi kommunistipiirtäjiä viihdetehtaassaan. Tulin siihen tulokseen, että Aku Ankka -sidos on ideologista saastutusta enkä halua sellaista kenellekään.

Toivottavasti joku, joka sidoksen hyllystä ottaa itselleen, osaa suhtautua siihen oikealla tavalla. Tai pikemminkin. Vasemmalla. Olen kerran erästä Aku Ankan -lehtimyyjäpoikasta ilahduttanut luennollani Amerikan kommunistilaeista. Tuntui saavan paskahalvauksen luurin toisessa päässä, mutta eipä sen jälkeen meille Aku Ankkaa ole tarjoteltu.

Hannelelle jemmasin hyllystä ruotsalaisen Nils Hövenmarkin Rimppalinjan, jonka voi takakannen teksin mukana lukea myös kuvauksena siitä, miten vihan ja kaunan tunne voi tulehduttaa pikkukylän ihmisten väliset suhteet. Aion välittää dekkarigurulle myös Donald E. Westlaken Ruumis kuin ruumis, hauta kuin haudan. Westlake kuulostaa tutulta. Nimi kalskahtaa hyvältä tai ainakin maineikkaalta dekkarinimeltä, kuten Rex Stout.

Lupasin Hannelelle, että tatuoin Rex Stoutin otsaani. Nimittäin siinä on dekkaristi - kuulema - josta kannattaa aloittaa. Itselleni napsaisin hyllystä Erkki Tuomiojan Kirjavinkkejä 5. Joku merkittävä lapinlahtelainen on saanut vinkit Tuomiojan nimikirjoituksella ja joulutervehdyksellä varustettuna vuonna 2005. Harmi, että etukannessa ei ollut mitään stooreja kirjan menneisyydestä.

Tuomiojan kirjavinkeissä on pätkä Otto Wille Kuusisesta Liberaalikommunistina ja päälle kysymysmerkki - Timo Vihavaisen kokoama kirjoitussarja. Myös Kalevi Sorsa, joka Tuomiojan kirjavinkkien mukaan kaivelee muistejaan ja hampaankolojaan kiinnostaa. Tietenkin, jos kyseessä ovat herkkupalat hammaskoloissa.

Olin vielä ottamaisillani kunnallishallinnon käsikirjan vuodelta 1996, koska signeerauksen mukaan se olisi kuulunut jollekulle Lapinlahden Martikaiselle. Saattoi harakanvarpaista päätellen olla Ossikin. Mutta jätin vihkosen hyllyyn ja käyn tsekkaamassa vihkosen tilan ensi tai seuraavalla viikolla.

Jokohan työkone olisi avautunut? Oli avautunut. Kävin pankkiohjelmassa ja henkäilin ihastuksesta. Kaikki aurausjyvitetyt, Lapinlahden kuntaa lukuun ottamatta, olivat maksaneet aurauskauden 2013-2014 auraukset. Jopa MC Road 5, jonka postilaatikkoa ei postinkantaja toissa kautena edes löytänyt. Postinkantaja toi laskun takaisin meille ja kysyi, missähän tällainen postilaatikko on. Minä sanoin, että ehkä se on teidän tehtävänne, sillä sen vuoksi juuri olin pannut laskun kiertämään postin kautta.

Yhdessä kävimme etsimässä. Ei tullut tolkkua. Nyt ennen vuodenvaihdetta, kun tein työlään jyvityksen ja vapautin Tauno Kääriäisen kokonaan aurausmaksusta - pitihän Taunovainaa meidät kalassa ja kissakaloissa etenkin -, keksin, että MC Road 5:n aurausmaksun voi sujauttaa suoraan puheenjohtajan postilaatikkoon.

Ei ollut enää kuin pieni ongelma. Kuka on puheenjohtaja? Viimeisin muita kuin valokuvia sisältänyt päivitys MC Road 5:n nettisivuilla oli vuodelta 2004, jolloin ei näköjään ollut muotia sellainen kohta kotisivuilla kuin yhteystiedot. Ongin jonkun esiin tapahtumapalstalta. Onneksi tämä joku maksoi näköjään heti.

Nyt on maksettu myös erään kasvuyrityksen toissa kauden auraus. Jee! Mielenkiintoista oli harjoitella viivästyskoron laskemista kahdelta vuodelta. Sellaista mahdollisuutta ei enää ole näköjään.

Korotin aurausjyvityksen yleiskulut meidän normaaliin läpilaskujen yleiskuluprosenttiin 12:een, sillä jotain tästä joka vuoden vaihteen vitutuksesta on meidänkin saatava. Huono diilihän tämä on, että me olemme auraustoiminimen tappiotakaajia, mutta mikäs meillä firmassa olisi kannattavaa.

Huvittavaa on, että ylistin vähän aikaa sitten Lapinlahden kunnan olevan varma maksaja. Varma on, mutta hidas. Kunnalla ei näytä olevan niin väliä, että laskuissa saattaa olla eräpäivä.