Class, Self, Culture

su 26.10.2014

En pannut otsikoksi Elävää luokkaa, sillä olen hehkuttanut odottamallani Beverley Skeggsin kirjalla jo useita vuosia otsikoissanikin. Nyt se sitten tuli. Ja meillä oli postit hakematta etanapostilaatikosta viime keskiviikosta lähtien. Matti ja Liisakin oli jämähtänyt laatikkoon ilmoituksineen ja puffeineen. Sen takia en tiennyt, että eilen Lapinlahden torin jääsateessa olisi ollut vihreä Outi Alanko-Kahiluoto, jota joku - ehkä jopa hän itse - on sosialistiksi sanonut.

No, tulipa eilen odotettua Mariaa kyläpaikasta istumalla Iisalmen Iltalypsyssä ja päivittelemällä sitä, että kahvilasta ei löytynyt konsernin lehtiä. Niinpä istuskentelin ja kirjoitin postikortit isollesiskolle sekä isoveljelle ja tämän vaimolle. Kirjoitin myös vihkokirjettä lapsuudenaikaiselle ystävälleni Karvisen Seijalle, joka mielessäni ei saa aviomiehensä sukunimeä, Kaukorantaa, millään. Olen kirjoittanut kortteihin monta kertaa Karvinen tai kohdassa Ka.... pysäyttänyt kynän ja vääntänyt pahvinpalaselle väkisin Kaukorannan.

Tikkisen Hannelelle tekstaroin Iisalmesta, että osaa olla harvinaisen tympeä kaupunki. Kävin nimittäin uteliaisuuksissani Iisalmen Natsi-Siwassa. Iisalmen Lidl on jos mahdollista vieläkin tympeämpi kuin Siilinjärven vastaava. Siilinjärvessä on kuitenkin jotain. Se ei edes yritä olla kaupunki.

Siilinjärvi on työläismäinen. Iisalmi nousukasmaisuudessaan vain juntti. Olen aina syvästi inhonnut esimerkiksi Halavatun Pappoja. Se ei minusta olen työväen sivistystä. Työväen tyhmistystä pikemminkin - kuten Olvi-olutkulttuuri. Siedän Iisalmea vain siksi, että Heikkisen Aaro ei tahdo muuttaa sieltä minnekään ja Hannulan Ulla on Iisalmesta syntyisin ja Marian paras ystävä asuu siellä.

Paras ystävä on kuitenkin alunperin vieremäläinen. Lapinlahti on taas kaikessa kulturelliudessaan piinallisen pikku sormi pystyssä. Varpaisjärvi on persujen persu. Aidosti maalaismainen ja rehellisesti juntti.

Iisalmen uusi jättiläismäinen Prisma ei aiheuta mitään muuta kuin inhon väristyksiä - Halpa-Hallit ja Maximakasiinit myös. Lisäksi asia, jota en käsitä, on se, että iisalmelaiset rouvat ovat tosiaan aina viimeisen muodin mukaisissa kuoseissa. Meikattuja ja laitettuja, mutta yllään viimosen päälle H & M -shittiä.

Missä ovat kunnon prolet? Tuntuu kuin Iisalmi oli kansoitettu Ponssen insinöörien rouvilla.

Ystävällisiä nämä kuitenkin ovat. Kun illalla könysimme selkä edellä Rosson ovesta Kapakkakadulle, avasi joku tällainen insinöörin rouvan oloinen ohikulkija meille oven. Mukava lämmin ele. Ei ensimmäinen kerta, kun törmäämme iisalmelaiseen luontevaan ystävällisyyteen.

Habitus vain ärsyttää. Olisi edes jalassaan crocsit tai kaula täynnä tautointeja.

Niin. Vaikka koetin pidätellä itseäni, ryntäsin heti Elävän luokan kimppuun. En tiedä, mikä brittisosiologin kääntämisessä on ollut niin vaikeaa, mutta kaipa se sitä on ollut, sillä käännöshanke on ollut vireillä vuodesta 2008 asti. Olen odottanut sitä, että joku sanoittaisi sen, minkä me jo sisimmässämme tiedämme.

Työväenluokka on halveerattu marginaaliin. Työväenluokkainen mies on vulgaariudessaan cool ja sen huomasin Vasemmistoliiton puna-vihreällä keskustelulistalla, jossa me akateemiset naiset riisuimme vuoroin pikkuhousujamme, kun Kiteen punikki Auvo Rouvinen kirjoitteli karkeuksiaan.

Sitten kun junttimainen nainen lähestyy samalla listalla arvonsa tuntevia toplokkaita väärään sävyyn, häntä täytyy oikaista. Jeesus sentään, kun vituttaa vieläkin. Alaluokkainen, alatyylinen, ehkä lihava ja varsinkin epäkorrektin hillitön nainen on aina väärässä paikassa väärään aikaa suu auki ja kitarisat näkyvissä läskit tissit julkeasti pompahdellen innostuksesta.