
...joka on tulossa Lapinlahden AikaTaikaan pe 5.9.2014
ke 9.7.2014
Ei saatu Marian kanssa eilen Kuopion Motonetistä pikku-Saabin pakoputkea, mutta RFU:n etulyhtyheijastin saatiin. Pakoputki oli mennyt hyllystä suurin piirtein neniemme edestä, sillä vielä silloin, kun Matti oli katsonut kotona netistä, sellainen Motonetin varastosta löytyi. Tilasimme pakoputken asiantuntevasti.
Ostin Tikkisen Hannelelle halpoja klassikoita. Tikkisellä, josta olen arvoinen puhumaan vain sukunimellä, on jo kaikki lähettämäni kirjat luettu. Kahlaa jo omaa hyllyään ties kuinka monetta kertaa. Jotain intiaanikirjaa lukee lämpimikseen.
Tänään on sisko-Helenansa Virven Pepin synttärit. Tai jonkun aiemman mukelon. En taida pysyä laskuissa.
Teen Tikkiselle kirjalistan, sillä ei näytetän pysyvän kumpikaan kärryillä kirjoista, joita lähetän. Jarkko Laineen muistelukirjakin meni sohvatyynyjen väliin, kun oli niin ohut. Postilokerokelpoinen tosin. Seuraavalla ohiajelulla kiikutan Kiirunapolulle seuraavansisältöisen hengenpelastuskassin:
1) Fjodor Dostojevski Rikos ja rangaistus, Tikkinen keksi lyhenteen - tuttavallisesti Rik ja rang - ollaan molemmat nähty klassikko vain Kuopion kaupunginteatterin esityksenä ja Pentti Pesän hirmu tylsänä ohjauksena. Nukahdin kesken näytelmän, jos en poistunut väliajalla. En ole varma. Lopusta en ainakaan muista mitään.
2) Fjodor Dostojevski Idiootti, en sano mitään, kun en tiedä tästä kirjasta mitään.
3) Emile Brontë Humiseva harju. Tämän kirjan olen aina tahtonut lukea. Ehkä saatoin aloittaa kirjaa joskus 15-vuotiaana, kun isän Puumalan-Koivula oli vielä yksikamarinen pikku talo. En saanut sitä edes alkuun, kun nukahdin tai kiinnostukseni herpaantui. Luin silloin ensi kerran jostain vanhasta naisten lehdestä klitoriksesta ja päädyin Humisevan harjun sijaan vanhan aikakauslehtipinkan pariin. Myöhemmin kuuntelin kovasti Kate Bushia ja samannimistä biisiään (Wuthering Heights).
4) Emile Zolan Naisten aarreaitta / Naisten paratiisi. Zolasta tiedän vain Nanan ja sekin on kiinnostanut minua murrosiässä etäisesti vain eroottisen teemansa vuoksi. Nanasta wikipedia kertoo seuraavaa: "Nanan nimihenkilö, oikealta nimeltään Thérèse, on pariisilainen näyttelijätär ja korkean tason prostituoitu, joka saavuttaa suurta menestystä miesten parissa. Nanasta muodostuu teoksen aikana miehiä tuhoava voima, joka imee rikkaimmatkin miehet köyhiksi ja tuhoaa heidän elämänsä." Noi voi hyvä ihme, olisihan tuo nyt pitänyt nuorena tyttönä Nana lukea. No, luin Fanny Hillin.
5) Pentti Saarikoski Kääntäjän päiväkirjat, tähän Tikkinen koukkuuntuu aivan varmasti Hannu Taanilan pitkän peniksen avulla.
6) Barnard Malamud Dubinin elämä. Löytyi Lapinlahden kirjaston jakohyllystä. Minulla on sattumoisin oma Dubinin elämä hyllyssäni 1980-luvun puolivälistä, joten voin lukea kirjan nyt toisaalleen. Minulla on sellainen mielikuva, että olisin ainoan Malamudini lukenut.
7) Joku mamujutska, en muista sen enempää kirjailijaa kuin kirjan nimeä. Mutta kertoi mamulapsista, jotka "etsivät" isänsä todellista persoonaa tämän kuoleman jälkeen. No niin. Kirjan ostin joskus keväällä Matkuksen kirjakassista ja se on Jonas Hassen Khemirin Montecore: uniikki tiikeri. Maksoi ehkä neljä euroa tai kolme.
Jonas Hassen Khemiristä wikipedia kertoo seuraavaa: Jonas Hassen Khemiri (koko nimi Jonas Hassen Per Younes Khemiri, s. 27. joulukuuta 1978 Tukholmassa) on ruotsalainen kirjailija. Äiti ruotsalainen ja isä tunisialainen.
Ehkä minä en koskaan kirjoita kirjaa. En siitä edes haaveile. Marian ja Annan tehtävä se on. Koska omistamme nyt noin yksi viidesosan suomenhevosta, unelmanani on enää kirjoittaa yksi kirjallisuusessee ja sellainen juttu johonkin - vaikka Kusariin - jossa kierrän maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen kanssa Valtimoa ja koetan saada professorin uskomaan, että Kuopion pohjoispuolellakin on elämää ja etenkin Valtimolla huippuedistyksellistä sellaista.
8) Evelyn Waugh Mennyt maailma. Leonid kertoi minulle jo syksyllä 1997, kun odottelimme Pietarissa, että saisin Ovirin myöntämään minulle takaisinmatkustusluvan koti-Suomeen (pitkä juttu tämä, lapsille pitää kertoa), että pitää kirjailijasta nimeltä Iivlin Wo. Minä ihmettelin, että mitä vittua, joku ihme kiinalainen vai. Joo, olihan mulla tarkastelun alla mies, jonka ilmeisen selvästi halusin syntymättömien lasteni isäksi, ja jonka sukunimi oli Ljuhanov. Mies itse aina sanoi, että selvästi kiinalainen Lu! Meni monta vuotta, mies oli jo asunut Suomessa pitkään, lapset olivat syntyneet. Ja hiffasin! Mies, johon rakastuin, tarkoitti Evelyn Waughia. Tarmo Kunnaksen Fasismin lumouksesta luin nyt, kun mies on ollut kuolleena kohta kaksi vuotta, että Waugh oli fasisti.
Ritva Ylöselle, Kalle Päätalo -tohtorille, lähetin tällaisen sähköpostiviestin:
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]