Tunne vihollisesi

ti 27.5.2014

Siitä lähtien kun Eija-Riitta Korhola (kok. jäi rannalle vaaleissa) sai nänneillään kirjailija Panu Rajalan liimautumaan televisioruudun ääreen itsenäisyyspäivän iltana, olen seurannut kyseisen kokoomusrouvan edesottamuksia. Facebookissa leviää nyt eronneen rouva Korholan Iltalehti-blogimerkintä, jossa tämä analysoi vaalitulosta puolueensa sisältä.

Facebookissa merkintää jakanut Vallankumouksellinen oli sitä mieltä, että jotkut ne eivät osaa hävitä tyylikkäästi. Höpöhöpö tai oikeastaan väliäkö hällä. Tyylittömät häviäjät ovat parhaita ja mielenkiintoisia. Mietin tässä juuri, pitäisikö alkaa seurata nännirouvan blogia, sillä vallankumouksellisten olisi varmaankin hyvä tietää päävihollisensa.

Arvoisat kullanmurut, päävihollisemme ei ole persupuolue. Arvatkaa, kuka hyötyy eniten siitä, että luokkaviha kanavoituu persujen kautta takaisin päin meidän vassarinaamojamme? Kokoomushan se siellä kulisseissa taputtaa sileitä työstä koskaan kovettumattomia kultageelillä siveltyjä pullakäsiään.

(Jahah, arvasitten varmaan. Ostin äsken Lapinlahden parhaasta kirjakaupasta, Ruokaväylästä, Anna-Leena Härkösen Laskeva neitsyt ja muita kirjoituksia. Anna-Leena Härkönen kuuluu samanlaisiin hauskoihin epäsovinnaisiin porvareihin kuin nännirouva Korhola. Ehdin ahmaista keittiön pöydän ääressä seisovilta jaloiltani sekä Hohdon, Itkevän pullan että Maija-tädit. Härkönen osaa niin tarkkanäköisesti kuvata maailmaa, joka on yhtä kaukana minusta kuin arkivehnänen shushista. Äh, etsikää itse tuohon hattuässät, en jaksa nyt kopioida niitä muualta netistä.)

Kaikkein mukavinta kokoomuslaisten mielestä olisi, jos me köyhät, lihavat, tavikset ja muuten kyvyttömät työläiset söisimme toisemme. Jobbik on jo aloittanut Unkarin romaneilla ja Kultainen Aamun Koitto Kreikan keskitysleireillä asuvista pohjoisafrikkalaisista.

Vaikka viime vuosina kaikki puolueet ovat alkaneet muistuttaa kokoomusta, - ovathan persut kokoomuksen natsiosasto, vihreät puisto-osasto, keput maalaisosasto, demarit vanhushoivaosasto ja me vussulit muuten vain mielellämme hengailemme vallan liepeillä odottaen niitä kuuluisia näkymättömän käden murusia putoavaksi -, liikettä on myös toiseen suuntaan.

Aloin nauraa, kun luin tämän:

"Nyt olen ymmärtänyt, että Kokoomuksen nykyisen johdon ytimessä poliittinen vihreys on vahvasti läsnä. Valituista mepeistä Virkkunen ja Pietikäinen heijastavat tätä linjaa, toinen oikeistolaisempana, toinen  vasemmistolaisempana. Näen myös Kataisen ja Vapaavuoren politiikassa merkittävän vihersävyn. Minä kunnioitan heidän oikeuttaan olla sitä, se on demokratiaa. Kunnioitan myös heidän äänestäjiensä tahtoa." http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2014/05/27/vaalianalyysi/

Koska äänikuningas, mukimyyjä ja karaoketähti Väyrysen Pavekin (kesk.meppi) Eu-kiertueellaan Lapinlahden valtuustosalissa puhui kerskakulutuksesta luopumisesta, arvelen tosiaan, että vihreitä ei enää tarvita. Kokoomushan on jo tarpeeksi vihreä ja kepu ollut timotein värinen ilmeisesti aina.

Keskustelu demareiden rökäletappiosta jatkuu Ärräpäät-sähköpostilistalla. Näinkin heistä on nyt sanottu:

"Historian saatossa demarit ovat myös reivanneet politiikkaansa milloin vasemmalle ja milloin oikealle kannatuksen mukaan. Hyvinä aikoina voi vaikka kusta työväestön niskaan. Kannatuksen laahatessa suhtautuminen on toista."

Minnehän on kadonnut Mikael Jungnerin oma blogi? Käyn aina silloin tällöin hekottelemassa Jungnerin kirjoituksille. Nyt kirjoituksia löytyy ainoastaan Iltalehden blogistanista. Vähän aikaa sitten Jungner näyttää kirjoittaneen Jari Sarasvuosta - jotain tyyliin lur lur lur ja diipadaapa.