Pia Valkonen

Taisteluterveisin!

su 30.3.2014

Taidanpa maksaa laatoittajan ulos talosta. Teki urakan ja näyttää tilillemme ilmaantuneen rahaa jo ennen muuatta eräpäivää. Kiitos siitä. Yrittäjähän pystyy tekemään työtään milloin vain. Miksei sitten sunnuntaina? Tein jo huomisen laskut. Huominen, joka on perinteinen laskutuspäivä, menee Marian Kuopioon-kuljettamiseen.

Maria menee Mäntykankaan kouluun koulujaksolle. Aloituspalaveri on vasta kello 11.30 Mielenkiintoista olisi tietää, miten ne vanhemmat, jotka eivät ole yrittäjiä tai epämääräisiä yrittäjä-omaishoitajia, kuten minä, nämä vammaisen lapsen palsut hoitavat. Mukava muuten on matkustaa taas Kuopioon.

Poistulomatkalla voisin fiilistellä Siilinjärven kirjastossa. Jos jonnekin joutuisin muuttamaan pakosti, ostaisin takaisin pienen punaisen taloni Pöljältä peltoineen ja mustaviinimarjapensaineen. Muuttuisin taas siilinjärveläiseksi. Siilinjärven vassarit ovat mukavia ja heillä on viihtyisä perinteinen Kuuslahden työväentalo, jonka ovat sisustaneet sillä tavalla, että talossa viihtyy.

Toista Lapinlahden vassareiden työväentalo, joka on kyllä Suomen nuorin lajissaan, mutta nykyään lähinnä ajateltu seniorisukkatanssijoiden tilantarpeeseen. Pääsisustussuunnittelijana ovat olleet sellaiset henkilöt, jotka vihaavat mattoja, kirjahyllyjä, sohvia, viherkasveja sekä aatteen paloa.

Viimeksi tämä Suomen nuorimman työväentalon suunnittelija jyräsi perennapenkkini öljysoralla. Pihassa pitää päästä kääntymään sekä melkein täysperävaunurekan pituisella paku-traileri-yhdistelmällä että invataksilla, joten vaivainen pioni sai väistyä.

Toivottavasti Pekka Poussan kauha siirsi pioniparkani takapihalle. Jokin möykky siellä näyttää huutavan tasoittamista.

Bonuksena Pöljällä tulisivat mukavat naapurit. Pöljän talon vieressä asuivat Härköset, jotka lainasivat meille toista autoaan, kun Leonid-vainaa ajoi Sitikkani kylkimyyryä ryttyyn Juvan ja Puumalan-välisellä tieosuudella mennessään hakemaan poikaansa Lappeenrannasta Pietarin-bussilta meille kesän viettoon.

Olimme riippuvisia kahdesta autosta. Minä ajoin työn takia päivässä sata kilometriä ja Leonid lomittajan työn takia saattoi ajaa ylikin.

Eilen, kun tultiin Tiedon janosta Kuopiosta Anna paukahti karvalakki päässä ja lapaset kädessä yhdessä lapasiin sonnustautuneen Ampun kanssa talosta ulos. Menivät pelaamaan takapihalle lentistä. Ovat vielä näköjään SM-sarjassa, vaikka kävivät toissa viikonloppuna häviämässä Salossa kaikki ottellut.

Matin olisi kannattanut videoida eiliset pissikset lentopallon peluussa. Molemmilla niin piukat farkut, että pylly soi, jalassa Ugit ja käsissä kuvioneulevanttuut. Annalla Matin karvalakki ja Ampulla vain kauniit vitialkoiset hiuksensa.

Vielä kun saataisiin laanit tyhjennettyä pihaan, ei olisi huolta nurmikon leikkuusta. Jätevedenpuhdistamolaanin puut mahtuisivat sireenimajaan ja Honkaharjun hirret vaahteran alle. Me asumme teollisuustontilla, kerron, jos julkisivulautakunta alkaa kierrellä taloamme ympäri.

Harakka oli hyvä, Tynkkynenkin jees

Kuopion Tiedon jano -päivistä tullee nyt perinne. Hyvä juttu. En olisi osannutkaan Tiedon janoon, ellei Sataman Tarmokas Markku Räisänen olisi tiedottanut Iisalmessa Yhteiskunnallisen kirjallisuuden päivillä, että jokin kirjallisuuspäivä Kuopioon järjestyy maaliskuussa.

Minä olin siinä vaiheessa Iisalmen kirjallisuuspäiviä juuri pyörtymäisilläni jännityksen laukeamisesta. Vaikka jouduin kylmiltäni juontamaan puoli tapahtumaa, huomasin, etten ollutkaan kuollut. Sitä ihmettelin - enkä tajunnut Räisäsen mainosspiikistä mitään muuta kuin sanat: Kuopio, kirjallisuus ja maaliskuussa.

Lähetin sitten Räisäselle viestin, mitä, missä ja milloin, voisiko joku tarkentaa.

Some on hyvä juttu, mutta joskus se eksyttää. Viime viikolla, kun etsin Tiedon janon -ohjelmaa, eksyin Pohjois-Savon tietokirjailijat ry:n sivuille, jossa oli ainoastaan järjestön Tiedon jano -osuuden ohjelma. Huusin kauhusta. Tässäkö tämä nyt oli. Missä ovat Timo Harakka (ent. vihr. nyk sdp), Teemu Keskisarja (hist. ei korpikomm.) ja Eila Tiainen (vas.)?

Kaikkein eniten kauhistuin, sillä Pohjois-Savon tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja on Jorma Heikkinen. Tämä Heikkinen, joka ei tod. kuulu rakenteilla olevaan esseeseeni Minun Heikkiseni, sillä juuri tämä Lapinlahden Heikkinen on vienyt työpaikkani.

Lyseolle sujahti kohta kirjansa julkaiseva Petteri Hyvärinen, hoikka ja ujo ortodoksi-sosiologi, jolle kuiskasin, että voisi käydä nyt näyttämässä Jorma Heikkisen etenevälle selälle keskisormeani tai jotain, kun Petteri kuiskasi minulle, että tuolla se piispa näytti käppäilevän. Menetettävää minulla ei ole enää minkään uran suhteen, joten varmaan kaikki huomaatte helpottuneisuuteni.

Pystyn jopa nauramaan joillekin asioille.

Eu-paneelissa ei ollut Eila Tiaista (vas.). Jotekin Tiainen onnistuu aina luiskahtamaan niistä tilaisuuksista, joihin häntä menen kuuntelemaan.

Sen sijaan paneelissa olivat luvatut Timo Harakka (sdp) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Kumpikaan ei ollut paskempi. Timo Harakka sai jopa sydämeni pysähtymään, kun julisti versaalilla, että nykyinen pitkittynyt eurokriisi on FINANSSIKAPITALISMIN KRIISI. Selvästi ilmaistu.

Miksi sanaa ei saa sanoa niin kuin se on?

Tosin sitten, kun Harakan omassa alustustilaisuudessaan nousi esille termi "uusliberalismi", Harakka vääntyili tuolillaan epäviihtyvän näköisesti. En vakuuttunut tämän lausahduksesta, että uusliberalismi-sanaa tulee kaihtaa sen vuoksi, että se käy helpoksi leimakirveeksi kaikkeen ilmastonmuutoksesta lähtien.

Miten niin leimakirves? Täällä Lapinlahdella kokoomuslaiset eivät ole vielä kuulleet kertaakaan koko sanaa. Demareista puhumattakaan.

Minusta demarit ovat vain niin helvetin ylihygieenisiä, kun tulee ideologioista kyse. Tietokirjailija Ari Turunen muuten jylisi sanan ideologia Harakan alustussessiossa. Pitää vielä tsekata, mikä tämä jylisijäjärkäle oikein on. Höö, on julkaissut tietokirjan juomatavoista. Ilmankos en ole Ari Turusta lukenut; raivoraitis sekä juoppouden ja siihen liittyvän velttouden vastustaja kun olen.

Jospas Ari Turunen suuntaisi nyt johonkin tärkeämpään, kuten siihen, miten uusliberalismi ui Suomeen valtionvarainministeriön virkamiesten kautta, miksi Juhana Vartiainen (Raimo Sailas -klooni, sdp) pilaa mussutuksellaan meidän kommareiden ja sosialistien joka ikisen päivän, kun avaa suunsa joka ikinen päivä, ja miksi uusliberalismista puhuminen on demareille niin vaikeaa.

Ostin eilisiltä päiviltä Timo Harakan kirjan Suuri kiristys - tie ulos eurokriisistä. En ole ehtinyt sitä vielä aloittaa, sillä eilen illalla ahmin Anna Kontulan oikeistoflirttiä sivulle 102 asti.

Pyysin Harakan EU-kirjaan omistuskirjoituksen Tiekkarin kolumnistille Pia Valkoselle. Harakka kysyi, kirjoitetaanko se yhdellä vai kahdella iillä. Sanoin, että yhdellä. Sain Harakalta kirjan nimiösivulle tekstin: Taisteluterveisin ja anarkistien a:n. 

Anna Kontulan Kirjeitä oikeistolle

Voisin tämän seuraavan tekstin jemmata huomiseen, kun matkaan Mariaa viemään Kuopioon. En malta. Ärräpäät-sähköpostilistalla Pentti Stranius viritti Kontula-keskustelun, kun mokoma oli lukenut jo kirjan. Vastasin isä Straniukselle:

"Tähän alkuun kuuluu aamutervehdykseksi kirosana, mutten kopioi sitä blogiini, kun muutenkin kiroilen julkisesti liikaa. Viesti jatkuu näin: Miten se Pentti Stranius ehtii kaiken lukea ennen kuin minä ja nopeammin? Sain tosin Oikeistokirjeet vasta eilen Tiedon jano –päivillä käsiini. En olisi sitä hankkinutkaan, ellei Tuula Kärki olisi pannut Kusarin otsikoksi Anna Kontula FLIRTTAILEE. Siis eihän otsikossa nyt seksiä tai pornoa ollut, mutta herätti kuitenkin mielenkiintoni.

Kiteen punikki Auvo Rouvinen muuten kirjoitti, kun koetti meitä valistaa Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan Rahalla ja taloudella, että joitain vain se seksi kiinnostaa. No niin. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. NIIN KIINNOSTAAKIN, SOOOOOU FAKING WHOTTTTTTTTTTTTTT????????????????????????

Minä olen Kontulan oikeistokirjeissä sivulla 102 ja mietin, Matti Apuselleko tämä niitä kirjoittaa. Nimittäin sivulla 66 Kontula kirjoittaa virtuaaliselle ja ehkä kuvitteelliselle (?!?!?!?!) siis vainko kuviteellisellekinkö (??????) rakastetulleen, että kävivät tyttärensä kanssa katsomassa Piin elämän. .. Kontula kirjoittaa: “Vaikka me näemme valkokankaatkin eri tavoin – minua kiinnostavat monitahoiset eettiset ongelmat, sinua taas estetiikka ja älyllisesti haastavat juonikulut – uskon tunnistaneeni, mikä Piin vanhanaikaisessa filmimagiassa sinua kosketti.”

Tästä arvelin, että saattaahan se Kontula olla lätkässä Matti Apuseen, sillä Apunen oli kuulema Tampereen yliopistossa 80-luvulla pitkä, hoikka, jopa nälkiintyneen oloinen mustiin pukeutunut elokuvafriikki. Minä en ko. tyyppiä kuitenkaan pannut merkille, vaikka pongasin kaikki nälkiintyneen oloiset eksentriset elokuvafriikit kyllä, mutta MATTI APUNEN OLI IHAN LIIAN VANHA. Jopa (Hesarin nykyinen pääkirjoitustoimittaja, jonka pääkkärit Matti Apunen kirjoittaa – ja myös Paavo Raution pääkkärit samaisessa lullukkaporvarien hassutuslehdessä) Juha Akkanen, jonka kanssa asuin, tunti IKIVANHALTA. Ihan papparaiselta. Oli syntynyt vuonna 1962 ja minä vuonna 1965.

Sitten vielä oli sellainen oiva kohta, jossa Anna Kontula sanoo kaikesta akateemisesta koulutuksestaan huolimatta olevansa porvarin coctail-kutsulla kuin kameli Stockmanin kosmetiikkaosastolla. Kontula viittaa omaan työläistaustaansa ja virtuaalirakastettunsa sivistyneistäporvaritaustaan. Matti Apusen isä on Osmo Apunen. Tämmöinen heppu, jonka Tilinteko Kekkosen aikaan löytyy minunkin kirja-arkistostani, mutten kyllä muista, olenko sen jossain houreen vaiheessa jopa lukenut:

“Osmo Apunen (s. 5. lokakuuta 1938 Kotka) on suomalainen tutkija, kansainvälisen politiikan professori 1971–1972, 1973–2003 Tampereen yliopistossa. Hänen poikansa on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen.”

Pidän Kontulan Oikeistokirjeistä. Itsekin olen käynyt erään lappilaisen vasemmistovaikuttajan kanssa kirjeenvaihtoa, jotka signeerasin possessiivisuffiksilla. Ja aina aloin itkeä, kun sain tältä kirjeen, jossa sanoi minua Piikuksi. Mies vaistosi sen, että olen koko elämäni kärsinyt liian lyhyestä etunimestä. Siitä ei ole saanut diminutiivia millään.

Pidän Kontulan flirttailusta, vaikken Kallion punavihreistä lainkaan. Mutta minähän olen sellainen vulgaariburleskimaalaisliittolaissosialisti Mikko Haanpään tyyliin. (Mikko Haanpää = Pentti Haanpään isä, kävi Amerikoissa ja toi Piippolaan amerikkalaistyylisen sosialistiosaston.)"

Pia

Stranius vastasi, että parahtaa kyllä, jos pidin Kontulan oikeistoflirtistä. Vastasin siihen:

"Juu, parahda vain, Penttisein, minä olen sivulla 102 ja vasta pääsemässä Hegemonia-lukuun, jota pidit kirjan parhaana. Myönnän, että alku Kontulan kirjasta on sellaista höm punavihreää höttöshittiä. Höttöshitiksi koin myös Kontulan edellisen kirjasen Mistä ei voi puhua: Kirja uskosta ja uskonnosta.” Tai siis odotin Kontulalta uskonnosta enemmän. Petyin, sillä Aaron kanssa tuumattiin Kontulan uskokirjasta kuin Mikael Pentikäisen osallistumisesta MOT:hen Bilderberg-kävijänä, että saman me täällä Ylä-Savossa tiesimme jo ilmankin.
  
Mutta silti. Pidin Kontulan kirjeistä. Piste. Parahtele sinä vain siellä Penttisein!"
  
Pia

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi