Maatiainen

ti 25.3.2014

Taas löytyi lehti, jonka voisi tilata. Eilen kieltäydyin Kauppalehden tilaamisesta. En viitsinyt sanoa lipevää puhettaan pitäneelle Henrille, että Kauppalehti kulkee meidän piireissä nimellä Kuppalehti ja muistan, että muutama vuosi sitten lehdessä oli massiiviset  irtisanomiset.

Kenkää sai parikymmentä henkeä. Neljän toimittajan aiheettomasta irtisanomisesta Kuppalehti tuomittiin korvauksiin Helsingin hovioikeudessa. Toimittajat oli laittomasti raakattu tuottamattomiksi; olivat vanhoja tai sairaita. Toisin sanoen eivät olleet missinmitoissa olevia alle 30-vuotiaita nättinassuja nominamikoulutuksella.

Kuppalehden loisen Option päätoimittajaksi valittiin hiljattain tradenomi Jenni Jännäri. Kas, kun ei Laajasalon kristillisen kansanopiston tiedotus- ja viestintällinjan käynyt Tuomas Enbuske. Jenni Jännäri se vasta jännä tyyppi on. Voitti toisen Kuppalehden toimittajan Heikki Haapavaaran kanssa Innovaatikide 2012 -kilpailun. Ihan tärisen tässä jännityksestä, sillä netissä on video, jossa parivaljakko kertoo innovaatiokiteestään.

Aina kun kuulen sanan innovaatio, poistan varmistimen. Tämä varmistaa nyt sen, että en mene lauantaina Tietokirjailijat ry:n sessioon kello 14-15 Kuopion lyseolle. Lyseo olikin vuonna 1918 suojeluskuntalaisten pesä, mikä osaltaan selittää varmaan, mistä Tiedon janossa on kyse. Kello 14-15 Heikki Haapavaara kertoo raadissa, millainen on hyvä tietokirja.

Mielenkiintoista on, että kun ihmiset janoavat nykyään kaiken viihdepaskajöötin sijaan tietoa, tarjotaan propagandaa. Kivi leivän sisällä toisin sanoen. Onneksi Tiedon jano -tilaisuuksia on ensi lauantaina muissa Lyseon tiloissa, kuten 14.30–15.15 Talouden madonluvut: Timo Harakka: Suuri kiristys, tie ulos eurokriisistä. (Schildts & Söderströms).

Näiden välissä voimistelevat muun muassa Tumi Turunen ja Koskelan Jussi Voimisteluseura Hämyssä.

Mutta onhan se hyvä, että Kuppalehti kääntyy nyt pienyritysten suuntaa. Rakennuslehti ei sitä näköjään tee ja seuraavaksi tilauksen peruutuslistallani on se. En vain jaksa edes avata kyseistä lehteä. Ei kiinnosta.

Sitä paitsi samaan hintaan saisin monta Maatiaista. Lisäksi Maatiaiseen liittyy Maatiainen ry, jonka jäsenet voivat vaihtaa siemeniä tai alkuperäisrotuja, organisoida kylien yhteisiä ryytimaita tai talkoita sekä rakentaa perennapenkkejä. Myönnän, että hädin tuskin ymmärrän, mitä perennat ovat, mutta ilmeisesti meillä on tuossa tuvan ikkunan edessä perennapenkki. Ainakin siitä pukkasi kesäisin parit pionit.

Ellei nyt Matti levityttänyt siihen öljysoraa ja parkkipaikan. Olen ainakin saanut noin sata ukaasia siitä, että pitää parkkeerata Volkkari seinää vasten. Matti ei aavista, miten helposti ajan koko auton kiilaan seinää vasten, jos minun pitää yhtään vielä hienosäätää parkkeerausta.

Akulta ostetusta ruostereikäisestä Jumperista on hyötyä. Perjantaina oli Pentti-myrsky ja Matti siirsi Jumperin Ladan pressukatoksen eteen tuulensuojaksi. Näin ei lähtenyt pressukatos punaisine Ladoineen lentoon.

Maatiainen on uusi mielipidelehti, joka sai mielipidelehtituke. Pentti Stranius pani hyvällä Ärräpäät-sähköpostilistalla merkille, että asunnottomien Asukki sai sitä myös. Voima-lehti on suurin tuettava 43 000 eurolla. Voima on tällä hetkellä Suomen paras, freesein ja radikaalein poliittinen lehti. Sitä ei saa kertoa kenellekään, sillä tuki varmaan näpätään pois, jos kerrotaan porvarille, mistä me kaiken tämän kasautuneen tietomme ammennamme.

Voiman perusteella osasimme Lapinlahdelta asti esimerkiksi Fellmanin pellolle viime keväänä punavangeiksi.

Aamun vitsi

Ylen aamutelkkarissa oli haastateltavina kolme Suomen johtavaa journalistia. Etenkin Hesarin Riikka Venäläinen kunnostautui. Toisteli samaa liukasta liturgiaa sopeuttamisesta sekä taloudellisesta kriisistä, mitä elinkeinoelämä ja eilisaamun aamustudion Nordea-ekonimisti.

Nordea-ekonomistihan oli eilen sitä mieltä, että sotessa ihmisillä on alati kasvavia tarpeita ja nyt pitää säästää ja sopeuttaa. Kuinka raikasta ja etenkin ennenkuulumatonta argumentointia! Eipä moista olla kuultukaan kotiemme keittiöissä. Mitä nyt vain noin kaksi tai kolme kertaa viikossa Ylen kokoomuskonttorista.

Aamukahvini purskahti lopulta nenänielun kautta ylös, nauratti niin, kun Hesarin tyhmä blondi vinkaisi, kuinka keskustan uusi puheenjohtaja Juha Sipilä tuo puolueeseen ihan uutta toimintakulttuuria; ei kysy keneltäkään muulta puolueessa yhtään mitään. Kaikki toimittajat nyökyttelivät siinä ihanan yhteisymmärryksen vallassa.

Juha Sipilä se tuo yritysjohtamisen kulttuuria keskustaan. Demokratiasta viis - ja taas toimittajat nyökyttelivät liikuttavan yhteisymmärryksen vallassa.