
to 17.10.2014
Hieroskentelin silmiäni, kun Journalistiliitolta tuli sähköpostiin tiedote, jossa liitto järjestää kurssitusta käsitteestä prekarisaatio. Pitää sanoa, että jo oli aikakin. Jos jopa Journalistiliiton kaltainen pikku porvarien liittopahanen alkaa ymmärtää sen, että proletariaatti on murentunut prekaariaatiksi, liityn rakkaaseen liittopahaseeni takaisin.
Me 1960-luvulla syntyneet, jotka emme tulleet imaistuksi Pyhään Perinteiseen Työelämään 1980-luvun nousussa, jäimme kiltisti yliopistolle päättämään opintojamme. Mikäpä oli palkka siitä? Valmistuminen keskelle lamaa. Ei yhtään perinteistä työpaikkaa jaossa.
Prekaarin leima otsaan ja loppuelämä meneekin sitten rattoisassa sekä hellittämättömässä riittämättömyydessä ja vatsanpoltteessa. Siellä ne työelämään rekrytoituneet kollegat nyt istuvat toimituksissaan messevinä ja tyytyväisinä. No ei vainenkaan, vapisevat voittoa tuottavien mediajättiläisten yt-neuvotteluissa.
Tänään torstaina olen koneella anivarhain ja taas kestokiukkuisena niin kuin eilenkin. Sitten en olekaan moneen päivään.
Yläkonttoriin tulee tänään firman kaksi raksamestaria tekemään tarjouslaskentaa enkä päästä heitä talosta - kotiin, lentämään, punttisalille - ennen kuin kolme isohkoa tarjousta on tehty ja neljään pienempään, viheliäiseen, on otettu jokin kanta sekä pantu alulle kaksi korjaussuunnitelmaa.
Kello on nyt 5.15. Menen tyttöjen huoneeseen nukkumaan, sillä Marialla on syysloma ja periaatteessa minullakin olisi mahdollisuus nukkua näinä aamuina pidempään. Heräsin, pahus vie, äsken siihen, että Otto rapisteli raksupussia.
Helsingissäkin Autonomisen opiskelijat ja tutkijaliitto miettivät prekarisaatiokäsitettä ja tutkiskentelevat militantin prekarisaatiotutkimuksen mahdollisuutta. Katsokaapa tätä:
Seminaari 22-23.11. 2013: Prekarisaatio ja sen poliittinen analyysi 2010-luvulla
Paikka: Helsinki, Uusi ylioppilastalo, Kupoli (Mannerheimintie 5 B, 7. krs) Haluamme kutsua yhteen prekarisaatiotutkimuksesta ja prekariaatin poliittisesta liikkeestä kiinnostuneita tahoja. Nähdäksemme prekarisaatioanalyysin tarve on mitä ajankohtaisin, eikä viimeaikainen yhteiskunnallinen kehitys Suomessa ja Euroopassa ole ainakaan vähentänyt prekarisaation poliittista merkitystä. Prekarisaatiokeskustelun yleistyessä käsite on kuitenkin muuttunut hämäräksi ja epäpoliittiseksi. Siksi koemme tarpeelliseksi pohtia kriittisesti prekarisaatiokeskustelun lähtökohtia, ongelmia ja uusia mahdollisuuksia.
Lyhyesti: mitä teemoja prekarisaatiokeskustelusta on puuttunut ja mihin suuntaan analyysia pitäisi jatkaa?
Esitelmissä pyritään avaamaan rohkeasti uusia näkökulmia ja tarkastellaan kriittisesti prekarisaatiokeskustelun perusteita. Seminaarin lyhyet esitelmät toimivat pohjana yhteiselle keskustelulle.
Tapahtuma on kaikille avoin ja järjestetään osana Helsingin autonomista opistoa yhteistyössä Autonomisten opiskelijoiden ja Tutkijaliiton kanssa.
Tervetuloa!
OHJELMA
PERJANTAI 22.11 klo 17-20
Avaussanat (Jukka Könönen & Tero Toivanen)
Sessio 1: Luokkakompositio (17.15-20.00)
Jukka Könönen: Institutionalisoitu prekaarisuus (eli mitä voimme oppia siirtolaisten asemasta)
Eeva Jokinen: Prekaari sukupuoli
Jukka Peltokoski: Prekariaatin köyhyys ja rikkaus
LAUANTAI 23.11 klo 10.30-18.00
Sessio 2: Tilastot vs. todellisuus (10.30-13.00)
Juhana Venäläinen: Tilasto ja kokemus prekarisaatiokeskusteluissa
Mikko Jakonen: Kuinka kokemus prekaarisuudesta kiellettiin?
Pontus Purokuru ja Antti Paakkari: Riittämättömyys
13-14 Lounas
Sessio 3: Prekaari menneisyys, prekaari tulevaisuus (14-16.30)
Tero Toivanen: "Työ, vain työ meille merkitsee" - prekaarisuuden historiallisuudesta
Jussi Vähämäki: Ei mitään ja kaikki: Viides sääty ja uusi kapitalismi
Eetu Viren: Junat ja naiset, eli missä prekariaatti taistelee?
17.00-18.00
Loppukeskustelu: militantin prekarisaatiotutkimuksen mahdollisuus?
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]