Puoluejohtajan pakarat

su 15.9.2013

Nauraa höröttelin uusimmalle Me Naisille (7/2013). Mimmin pahukset yhdistelivät Vasemmistoliiton puoluejohtajan sateenkaarilipun liehuttelua, uusduunarien jeremiadia sekä tutkijatohtori Jiri Niemisen väitöskirjaa Hegemonisesta maskuliinisuudesta miesten moneuteen. Kriittisen miestutkimuksen mahdollistuminen valtio-opillisessa ajattelussa mukavalla tavalla.

Mimmit kehottivat Paavo Arhinmäkeä tautoimaan Osuuskaupan tuotemerkin Rainbown pakaraansa, jotta tämä muistaisi seksuaalivähemmistöjen lisäksi palkansaajan arjenkin.

Rainbow on S-ryhmän tuotemerkki, josta oli puhetta täällä blogissakin. Myös silloin Tapani Kaakkuriniemi oikaisi kirjoituksiani. Rainbow-merkillä myydään S-ryhmän maahantuojan Inex-partnersin maailmalta haravoimia tuotteita. Inex on jäsenenä sosiaalisen laadunvalvonnan organisaatiossa BSCI:ssä (Business Social Compliance Initiative).

BSCI:n tarkoituksena on edistää sosiaalisen vastuun auditointeja organisaation määrittelemissä riskimaissa, jotta osuuskaupat pystyvät takaamaan, että tuotteet on valmistettu sosiaalisesti ja eettisesti hyväksyttävissä olosuhteissa.

Hyvältä kuulostaa, mutta jotenkin meidän osuuskaupan omistajien tulisi voida valvoa, että BSCI-auditoinneillä on käytännön merkitystäkin. Lisäksi meidän osuuskaupan omistajien tulisi voida valova sitä, että lähiruoan tuottajat saisivat tuotteensa lähiosuuskauppojen hyllyille ja työstään asianmukaisen korvauksen.

Minäkin olen osuuskaupan omistaja vihreällä eskortillani. Tulee mieleen taas kulkuri- ja romaniveljeni Jouni Määtän itseironinen, ei siis rasistinen, vitsi: "Romanihenkilö tuli S-marketin kassalle. Kassatyttö kysyi: Ónx sulla eskorttia?´Romaanihenkilö sanoi, ettei oleee, mulla on viesta."

Vitsi lausutaan laulavan kumealla romaniheimon kurkkuäänellä, jossa sanojen loppuvokaalit kerrotaan ainakin kolminkertaiseksi. Kulkuri- ja romaniveljeni Jouni osaa sen paremmin. Heimolainen kun on itsekin.

Paavo Arhimäki oli eilen Aamutelkkarissa haastateltavana siitä, että oli sanonut Cheekin biisien olevan sontaa. Arhinmäki kehotti iltalehtien toimittajia lukemaan alkuperäisen haastattelunsa Gloria Koti -lehdestä ja arveli, että pikemminkin käytti Cheekin biiseistä sanaa skeida.

Arhinmäki oli haastattelussa hyvä, mutta pitää tosiaan lukea Gloria Koti -haastattelukin. Etenkin aion katsoa jutun kuvat. Onko niissä bling bling -sisustus, josta puoluejohtajaa voisi paheksua. Sekin kiinnostaa, näkyykö taustalla esimerkiksi kirjahylly? Arhinmäki on sanonut, että on selannut Marxia. Onko hänellä kirjahyllyssään Pääomat?

Joka tapauksessa olin puoluejohtajan kanssa liikuttavan samanmielinen, että Cheekit ovat skeidaa. Esimerkiksi oikeistoräppärin Niinistö-Haukio-itsenäisyysbileissä vetämä räppi juhlaovien ulkopuolelle jäävistä köyhistä oli sukua Susanna Timošenko-Kosken sekä kokoomusnuorten paskapuheille.

Lisäksi Arhinmäki sanoi hyvin hallituksesta. Vasemmistoliitto on saanut hallituksessa jonkin verran hyvää aikaan, vaikkakaan ei läpi kaikkia tavoiteeitaan. Mutta en nyt kehu enempää, sillä koetan olla kehumatta ketään vassulia blogissani.

Hynynen lausuu Lappeenrannasta ja
Tuulaliina Varis uuspalvelutyöväenluokasta

Naruaa höröttelin myös M&M-lehden (Mainonta & Markkinointi) jutulle Lappeenrannasta. Siinä Kotiteollisuus-rumilus Jouni Hynynen käy entisessä kotikaupungissaan ja sanoo, että Lappeenrannan Kiva kesäkaupunki -julkikuva pitäisi haudata humpan, vety-atomien syönnin, kaljan juonnin ja rakuunoiden kanssa kuuden jalan syvyyteen ja keksiä jotain muutakin kuin rättikauppaa venäläisille:

"Täällä ei yksinkertaisesti ole mitä ostaa, löytyy pelkkää pukua, puuhkaa ja glitter-mekkoa, saatana." (M&M 15/2013 Stop munien puhaltelulle)

Panimme saman kivojen vaatteiden esiinsyöksyn Imatralta, jossa muudan nuori pitkäjalkainen ja pienirintainen venakko oli sitä mieltä, että muutetaan sinne. Samaan ilmiöön viittasi Tuulaliina Varis kolumnissaan Toinen kotimainen (KU pe 8.9.):

"Tuntuu siltä, että itäsuomalainen kansanihminen ei itse asiassa tiedä, kumpaa enemmän vihaisi, idän ryssää vai lännen hurria. Vaikka vakaasti vastustankin ruotsin kielen tekemistä valinnaiseksi, kieltämättä kutkuttaa ajatella, kuinka hyvin alkaisi ruotsin kieli maistua itäsuomalaismurkuille, kun vaihtoehdoksi tarjotaan kirjaimistoltaan, ääntämiseltään ja rakenteeltaan paljon vaikeampaa venäjää. Houkuttaisiko tosiaan se tulevaisuusvisio, että voisi jäädä kotikuntaan palvelemaan venäläisiä turisteja marketissa?"
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3046517/toinen-kotimainen 

Kolumnin viimeinen lause huokui sellaista akateemisen ylemmän keskiluokan arroganssia uuspalvelutyöväenluokkaa kohtaan, että on ihan pakko koettaa kutsua Kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula Liina Varis vastaamaan sanomisistaan Iisalmeen Työväenkirjallisuuden päiville.

Alamme suunnitella Työväenkirjallisuutta tasan kaikille -tapahtumaa kera alaotsikon Kuka onkaan duunari? Tervetuloa kaikki teemasta kiinnostuneet ensi tiistaina 17.9. kello 17 Iisalmeen työväentalolle (os. Pohjolankatu 11).

Haikeat jäähyväiset
yllättävälle Iirikselle

M&M-lehdestä luin, että Sanoma Magazines lopettaa Iiris-lehden julkaisemisen, sillä kuulema meitä vanhenevia naisia on vaikea viihdyttää.

Harmi, sillä Iiriksen päätoimittajaksi valittiin Tampereen yliopiston 1980-luvun feministeihin lukemani mielenkiintoinen Tuija Halmekoski, joka meni viimeisimmän Iiriksen pääkirjoituksessa mainitsemaan Argentiinan sotilasdiktatuurihallinnon murskaamat naiset.

Olen muistavinani Tuija Halmekosken Tampereen yliopiston 1980-luvun mystisten kuukautisfeministien joukosta. Olin kiinnostunut kyseisistä piireistä ja hiimailin jossain liepeillä, mutten mennyt mihinkään spekularyhmään. Tunsin itseni aivan liiaksi Sacha Cohenin esittämäksi kazakštanilaistoimittajaksi elokuvassa Borat.

Kazakštanilaistoimittaja joutuu Amerikassa vahingossa keskelle hymytöntä feministien tiedostamispiiriä. Minäkään, vaikka aikamoinen lutka olenkin ja kiinnostunut kyllä seksuaalisuuteni syvyyksistä, en oikein olisi tuntenut itseäni kotoisaksi naispiirissä, jossa työnnetään spekulaa vittuun ja tuumataan, että tämä on kyllä mystinen kokemus.

Kaipasin koko opiskeluajan, että jostain tulisi joukko yhteiskunnallisia feministejä, jotka kiskoisivat spekulamystikot irti vulvista.

Minä jo ajattelin, pitäisikö Iiriksen pätkätilaukseni muuttaa kestotilaukseksi, sillä lehden toimitussihteerinä on Ilomantsin Ryyni. Ilomantsin Ryyni on Riitta Ryynänen, oranssiin pukeutunut kimeänauruinen violettitukka, joka teki piikkilankahiuksiinsa kampauksen ottamalla viisi sormeaan ja pyöräyttämällä pari kertaa piikkilangat sekasotkuun päälaellaan. Tämäkin vuonna 1985 Tampereella - ja vuonna 1986 sekä 1987.

Viidesläiset
uuspietistit

Viimeisimmästä Iiriksestä ahmin mielenkiinnolla Päivi Räsäsen haastattelun Oikeassa olemisen mestari. Jutun oli kirjoittanut Riitta Pollari ja se oli ylen hyvä. Vaikka vittuilenkin avoimesti blogissani Lapinlahden viidesläiselle ikineitsyelle, pidän Päivi Räsäsestä.

Hänkin on viidesläisiä. Viidesläiset ovat toiselta nimitykseltään myös uuspietistejä. Pieni ja kiltiksi erheellisesti luulemani siskoni Paula on nuoruudessan ollut lähellä viidesläisiä. Hänen ajatteluunsa on vaikuttanut paljolti Kansan Raamattuseura.

(Voi minua poloista! Olen saanut sekä körttikasvatuksen - äidiltäni körttiläisen maallikkosaarnaajan tyttäreltä - sekä uuspietistisen kasvatuksen isosisareltani viidesläiseltä nykyortodoksikäännynnäiseltä.)

Olen Päivi Räsäsen kanssa samaa mieltä muun muassa abortista. Vain siinä tapauksessa, että alkanut elämä uhkaa äidin henkeä, olisi mielestäni oikeus aborttiin. Lisäksi olen viidesläisten kanssa samaa mieltä seuraavasta opin ydinkohdasta:

"Raamattu on tärkein auktoriteetti ja tästä syystä se tulee tuntea hyvin. Raamatun arvovalta ja luotettavuus on suuri. Oikean opin tulee pohjautua Raamatun sanaan." http://fi.wikipedia.org/wiki/Viides_her%C3%A4tysliike

Haha, nyt pari uusateistia tipahti langoilta kuin pikku poikien ampumat varikset.