Pia Valkonen

Minä myös olen työläinen!

Ja Hesarin Anna-Stiina Nykänen äijäpersu

su 28.7.2013

Nyt on kaksi kynttä poikki ja oikean etusormen alanivel mustana. Sormenpäät hellinä. Siirtelimme eilen Matin kanssa rakennustelineitä. Pelkäsin etupäässä murskaavani sormeni alumiinisiin hakitelineineisiin, mutta toisin kävi. Näpit jäivät vanerisen kävelyosan väliin.

Pinosin eilen sillä aikaa, kun Matti paistoi lohta, itsekseni ne vaneriset kävelyosat. Täyspuiset, jotka ovat toistaiseksi käyttökiellossa sen vuoksi, että ne on aivan liian helppo asentaa väärin, olivat yksin pienen vaimonmurusen nostettavaksi liian painavat. Toivottavasti Matti meni niitä nyt lyhentämään, jotta täyspuiset saataisiin taas käyttöön.

Lisäksi siirtelin erinäisiä renkaita rengasvarastoon. Rengasvarasto on nyykähtämässä kumoon tuossa takapihalla, mutta jospa se nyt vielä kestäisi siihen asti, kunnes aitan ja varaston väli saadaan katettua. Purimme alta pois pikku koiratarhan. Eiväthän nämä koirat pysy minkään valtakunnan tarhassa.

Jospa se telinevarastovälin kattaminen tukisi rengasvarastoa taas vähän matkaa eteenpäin.

Asumme teollisuustontilla ja siltä tämä myös näyttää. Eilen rallattelin mielessäni 70-luvun renkutusta Yhteisrintamalaulua:

"Siis vasen yks kaks,
siis vasen yks kaks,
missä paikkasi, tiedätkö sen?
Tännepäin, täällä marssivat työläiset,
minä myös olen työläinen."

Moniko muuten tietää, että sanat ovat Bertolt Brechtin ja ne on suomentanut Elvi Sinervo, jonka Nataliaa Aleksanteri-instituutin Venäjä-tutkija Tapani Kaakkuriniemi piti hieman sekavana. Katsotaanpa:

"Maa vieras on ja kylmä kevät sen
Natalia, sua paleltaa
Niin kaukana on ikävä simaa
Jo tuoksuu yössä aistit huumaten akasia."
http://m.nhaccuatui.com/bai-hat/natalia-agit-prop.ggqgGmUKfe.html 

Koska en jostain syystä löytänyt Natalian sanoja netistä muuta kuin joltain aasialaiselta sivulta, joudumme tyytymään versioon, jossa Natalian simaikävä on kaukana. Kieltämättä järjenvastaista. Voisiko sanoa peräti absurdia.

Joka tapauksessa eilen zeitgeist-vuori-insinööri Tauno Kääriäistä ja toista Meijerin asukasta, työssäkäyvää, eronnutta dobermannin yhteishuoltajaa, näyttivät loivat liikkeeni rakennustelineiden kanssa hieman naurattavan. Heidän päidensä päällä oli ajatuskupa:

"Rouva joutui panemaan hanskat kätösiinsä."

Kääriäisen TBK-jalokivet käsityöläisaukion yrittäjistä maksoi mukisematta talven 2012 aurauslaskun - sen sijaan joskus vuoden yrittäjäksikin valittu yrittäjä ei maksanut - ja ensi viikolla pääsen harjoittelemaan viivästyskoron laskemista 5. joulukuuta 2012 lähtien. Kuulema on tällä ihan tapana semmoinen. Lisäksi narisee aurauksen laadusta.

Pitääpä sanoa tmi Eino Kääriäiselle, että jättää ensi talvena yrittäjän lastauslavan edustan kokonaan auraamatta.

Lehden luin

Vaikka olisi ehkä pitänyt olla jo pihalla auttamassa Mattia niiden puisten alumiinipäisten lavojen lyhentämisessä, luin kuitenkin sunnuntai-Hesarin kaikessa rauhassa kahvikupin ääressä.

Aloitetaanpa pääkirjoitussivusta. Jyrki Räikkä, hetkonen onko tämä nyt Vihreän Langan entinen päätoimittaja? Jahaps. Jyrki Räikkä kirjoittaa kivaa diipadaapaa Korpilammen hengestä otsikolla "Korpilammen henki muutti Espoosta Vantaalle". Se on Räikän kunniaksi sanottava, että on ymmärtänyt Korpilammen seminaarissa Suomen demareiden muuttuneen markkinamyönteisiksi:

"Paavo Lipponen (sdp) ei tuhlannut pääministerivuosinaan ruutia uusista korpilammista puhumiseen, mutta toteutti konsensusta käytännössä sateenkaarihallituksella ja markkinamyönteisellä sosiaalidemokratialla." (HS su 28.7.2012 s. A5)

Siihen kohtaan alkoi tyssähtää suomalaisen työläisen luokkataistelu. Seuraava etappi oli markkinamyönteisen vasemmistopuolueen perustaminen kesällä 1990. Katselin perustamisepisodia pienestä matkatelkkaristani Kumpulassa. Olin vihreä symppari ja lähdössä Moskovaan opiskelemaan vuodeksi.

Suoraan sanoen ajattelin, että ei voisi vähempää kiinnostaa ja vihreänä vaihdoin kanavaa. Voi minua poloista typerystä.

Hesarissa on odotettavissa marxilainen vallankumous. Joka sunnuntain numerossa mainitaan sana kommunismi tai Marx. Viime sunnuntaina kommunismi oli piilotettu Suvi Aholan tekemään haastatteluun Fred Vargasista.

Suvi Ahola on muuten täti, joka pelasti virolaisen runoilijan Aivo Lehmuksen kynsistäni. Kerron tarinan joskus myöhemmin, mutta kiitän Suvi Aholaa siitä nyt julkisesti. Minulla on aina ollut ylivilkkaat munasarjat tai oikeastaan aivojen takalohko. Jos vuonna 2002 kuollutta runoilijaa ei olisi pelastettu kynsistäni, en ehkä olisi nyt venäläisten lasten äiti.

Tänä aamuna meinasin taas saada kahvit nenä-nielun kautta keittiön pöydälle. Hesarissa mainittiin amerikkalainen kommunisti. Se oli Earl Borwder, Yhdysvaltojen kommunistisen puolueen pääsihteeri. (HS su 28.7.2013 s. B2 alk. Venäjän hampaissa, William Browder puhuu Venäjän ongelmista värikkäästi ja kärjistäen.)

Ja Anna-Stiina Nykänen on matkalla kohti tiedostamista. Hän on jo äijäpersuvaiheessa, kuten ilmeisesti myös seuraavan sivun toimittaja-kirjailija Mikko-Pekka Heikkinen (Nuorgamin Alkon tuho - ja muutama erätarina sekä Terveiset Kutturasta). Lukekaa Nykäsen: "Sisältäni äijän löysin." (HS su 28.7.2013 s. C10)

Kirjoitus on törkeän hauska. Kertoo transsukupuolisuudesta sekä siitä, että sukupuoli voi olla mielentila. Niin kuin keskiluokkaisuuskin. Oletteko nyt varmasti kaikki kuulleet, että jos keskiluokkaisuus on mielentila, ei siihen tarvitse tyytyä?

Iisalmen subcomandante Marcosin, Aaro Heikkisen, kanssa päätimme, että Mikko-Pekka Heikkinen on vankka Veikko Huovisen perinteen kantaja. Suorastaan peruspersupersupersu potenssiin viisi, vaikka on kirjoittanutkin nuoresta miehestä, joka masturboi männyn juurella.

Subcomandante Marcos lisäisi tähän yhteyteen: "Kirjailijalta puuttuu analyysi. Kapitalismin analyysi."

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi