Kafkamainen palveluyritys

ti 9.7.2013

Koska olen arvaamaton vaihdevuosilohikäärme, syöksin eilen tulta sähköpostipalvelimeni ylläpitäjälle Nettitieto Oy:lle.

Olin koko alkukesän psyykannut itseäni siihen, että koetan saada toiselle rakennusmestarillemme Lapiomies-sähköpostiosoitteen ja firman putkimiehen osoitteen sammutettua. Toinen rakennusmestarimme ujosti oli kuiskannut minulle Talentreen johtamiskoulutuksessa jo ammoin keväällä, että oma sähköpostiosoite olisi ihan kiva.

Sanoin, että niin minustakin olisi kiva, mutta arvelin samaan hengenvetoon, että ennen kuin Nettitieto Oy suostuu palvelemaan asiassa henkilökohtaisesti, virtaa useampikin vesilitra Imatran, tuon duracell-pupujen luvatun Etelä-Saimaan Saimaan kaunokaisen, syntymäkaupunkini, koskessa.

Eilen, kun olin viileän yön jälkeen nukkunut hyvin ja arvelin, että tänään ei minulta pinna eivätkä käämit pala mistään, rohkenin mennä Nettitieto Oy:n lähettämään ypj-linkkiin. Linkki oli maannut viime kuun lopusta sähköpostissani sen jälkeen, kun olin kauniisti, mutta jämäkän käskevästi, pyytänyt/anonut/rukoillut Nettitieto Oy:n tekemään minulle vaikka miten isoa laskua vastaan tarvittavat toimet.

Putkimiehen sähköposti piti lopettaa ja avata uusi posti toiselle rakennusmestarillemme. Ensimmäisessä sähköpostissani en vittuillut yhtään.

Sen sijaan viestiä, jonka koetin lähettää ypj-linkin kautta löytämistäni omapalveluasetusalustasta, ei järjestelmä edes suostunut lähettämään. Se lienee ollut liian myrkyllinen, vaikka ei sisältänyt edes yhtään chav-uustyöväenluokan raskautetun naisen kirosanaa.

Omapalvelujärjestelmä antoi minun poistaa putkimiehen sähköpostin, mutta antoi samalla ymmärtää, että tämä lähti tästä, mutta osoite on jossain olemassa. Sen jälkeen omapalvelujärjestelmä kehotti minua ottamaan yhteyttä Nettitieto Oy:hyn sähköpostilla, sillä uuden sähköpostin luomista ei voi tehdä omapalvelujärjestelmällä.

Arvelin, että kun kysyn asiaa sähköpostissa, sieltä tulee taas linkki jonnekin, jossa kerrotaan, että eihän näitä asioita voi nettilinkistä hoitaa, kun pitää hoitaa sähköpostilla. Loputtomiin, loputtomiin. Näin eivät asiakkaat pääse liikaa häiritsemään nettiasiantuntijoiden taivaallista rauhaa.

Nettitieto Oy sai kuitenkin nyt myytyä minulle viiden sähköpostin paketin kymmenen euron kuukausihintaan. Ihan taitavaa myyntiä, sillä tarvitsemme osoitteita vain kolme. Kukahan haluaisi osoitteekseen lapiomies.fi? Voisimme myydä kahta osoitetta eteenpäin halpaan hintaan.

Tiedän, että olin epäreilu, kun teurastin jonkun nuoren pikku nörtin viestin kirjoitusvirheistä. Teenhän itsekin tuon tuostakin noloja näpytysvirheitä. Tosin Venäjä-tutkija Tapani Kaakkuriniemen, rakastamani sähköpostilistan kielipoliisin, pelossa käyn niitä aina listimässä jälkikäteen toivoen, että kukaan ei huomaa.

Viimeksi sain Kaakkuriniemeltä noottia siitä, etten ollut feminisoinut itseäni kutsumalla itseäni grazhdankaksi, naispuoliseksi kansalaiseksi. Ajattelin, että korostukoon siinä kohtaa nyt transsukupuoliset ajatukseni. No, eihän sekään ihan kuin stromsöössä mennyt, sillä olin translitteroinut miespuolisenkin kansalaisen väärin.

Lisäksi ripottelen tuhkaa tässä kohtaa päälleni siitä, että olen viime aikoina onnistunut kirjoittamaan turkkilaisen kirjailijan Orhan Pamukin etunimen usella eri tavalla väärin. Kirjoitin ensin, että Omar, sitten kirjoitin, että Ohran.

Sama Jumala rakastaa kolminaisuutta, Bog ljubit troitsu -ilmiö oli, kun koetin muistaa, kuka on kirjoittanut Keittäös tyttö kohvia - naisia politiikan portailla. Ensin kirjoitin, että Elina, sitten muistin, että Emilia ja lopulta tarkistin, että Eveliinahan se.

Femen

Kuten eilen merkinnässäni podin, aiheutin Ärräpäissä tissikohun. Viime yönä mietin asiaa taas. Oikeastaan olen paljosta velkaa Jari Sarasvuolle. Kuuntelin tämän Yle Puheen ohjelmia viime keväänä ja huomasin, kuinka taitavasti Sarasvuo uskalteli törkeän puolelle.

Lisäksi Sarasvuossa on jotain poikamaisen yltiövilpittömyyttä. Uusimmassa Kodin Kuvalehdessä oli haastateltu Marko Kulmalaa, joka Kotikadun loppumetreillä siirtyi sinne Salkkareiden tuottaja/käsikirjoittajasta. Kulmala kertoo, että hänen raitistumistaan avitti Jari Sarasvuon suorasanaisuus.

Sarasvuo oli sanonut, että lähiystävät eivät soita Kulmalalle niin kauan, kun tämä haluaa juoda. Sarasvuo sanoi, että hän on heti valmis vastaamaan puhelimeen, kun mies raitistuu.

Sarasvuo on parempi kuin Roman Schatz, tuo Tove Janssonin oikeudenomistaja Anna Larssonin exä. Kuten täällä blogissani jo ammoin sanoin, Schatz ei koskaan eikä missään erehdy mauttomuuksiin. Trus, sanoisi venäläinen. Pelkuri. Raukka. Sarasvuo ylitti pari kertaa Yle puheessaan mauttomuuden rajan. Hienoa.

Ylitin Ärräpäissä tissikeskustelullani mauttomuuden rajan. En saanut siitä kiitosta enkä pään silityksiä, vaan karkotin listalta oman entisen esinaiseni Savon Sanomista. Arvelen, että tulee takaisin vähän samaa logiikkaa noudattaen kuin Marko Kulmala.

Väliotsikkona on Femen. Se on railakas uusfeministinen liike. Lähtöisin Ukrainasta. Sukua lutkamarsseille ja Pussy Riotille. Femen on nuorten naisten vapautusliike. Nuorille naisille on sallittua kirjoittaa iskulauseita rintoihin.

Mikäpä voisi olla vanhenevien naisten Femen tai Pussy Riot? Jokin huipputörkeä. Hm. Starie shljuhi. Se on suomeksi vähän niin kuin Nasevat kurtut, lauluyhtye.

Luen parhaillaan Hanna Nikkasen Verkkoa ja vapautta. Löysin kirjan kirjaiilja Saara Henrikssonin Margaret Pennyn päiväkirjasta.

En vielä sano verkkovapaudesta mitään. Olen ollut siitä yhtä innoissani kuin Nikkanen kirjansa alkupuolella, mutta olen myös epäileväinen klikkausaktivismin suhteen. Sen sijaan kyberkommunismi kiinnostaa, mutta näiltä leveysasteilta näillä kiinnostuksen kohteille on vaikea löytää hengenheimolaisia.

"Kyse ei siis ole täydellisestä vallankumouksellisesta käänteestä vaan ehkäpä jonkinlaisesta kapitalismin vapaamatkustusperiaatteesta: juuri kapitalismin päälle tai kylkeen on siis mahdollista rakentaa systeemi joka ikään kuin hylkää kapitalismin" http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/Tekstit/hakkeri.htm

Sen tosin sanon jo nyt, että Nikkasen oma kokemus on vapauttava. Nikkanen kertoo muuttaneensa internetiin yläasteikäisenä pysyvästi. Minulla on kaksi lasta. He menevät ensi syksynä yläasteelle. Monen vuoden ajan olen kytkenyt cp-vammaisen esikoiseni aamulla nettiin ja illalla kytkenyt irti.

Kuopus, joka ei ole liikuntavammainen, on tehnyt sen itse jo kauan.