Pia Valkonen

Neurologin yhteenveto

ke 30.1.2013

Heräsin tänään jo ennen kello viittä. Tänään on Kysillä neurologin yhteenveto. On katsonut EEG:ni ja magneettikuvaukseni sekä myös neuropsykologin testit. Toivoakseni tutustunut myös neurokirurgin kuvaukseen aivoaneurysmastani.

Ja jokainen neliömillimetri tästä päästä on täytynyt eri reissulla käydä näyttämässä Kysissä 63 kilometrin päässä. En valita, sillä puolankalaisilla lääkärin iltapäivystykseen on nykyään liki 200 kilometriä.

Hieman tuntuu ontolta hokema: "Sote-uudistus tehdään sen vuoksi, että kaikki suomalaiset saavat laadukkaan sosiaali- ja terveyspalvelut maantieteellisesti tasa-arvoisella periaatteella."

Tuli ihan mieleen Henna-heppatytön (kok.) puhuva pää viime keväältä: "Kuntauudistus tehdään sen vuoksi, että
kaikki suomalaiset saavat laadukkaan sosiaali- ja terveyspalvelut maantieteellisesti tasa-arvoisella periaatteella."

Mistä tätä new public managementin bull shit -bingopaskaa oikein riittää?

Chav-Jutta Urpilainen (sdp), josta chav-verkkosukat ovat nykyään valitettavasti aika kaukana, näytti eilen televisiouutisissa itsekin tympääntyneeltä toistelemaan sitä ja samaa. Tyhjää, tyhjää, tuntui takovan chav-Jutta-paran pää.

Tarkoitan tällä nyt sitä, että valtionvarainministerimme itsekin tuntui makustelevan sanojen tyhjyyttä.

Oikeastaan pidän Urpilaisesta päivä päivältä yhä enemmän. Verkkosukat tosin piristäisivät vähän tärkeilevän luokanopettajan harmaita jakkupukuja.

Ja hieman kaipaan sitä sinnikästä päkättäjää, joka suolsi tekstiä niin, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sekä valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok.) näyttivät hämmentyneiltä ja hämillisiltä.

Vapaat vasemmistot

Vapaat vasemmistot, joihin eilisessä merkinnässäni ja Juha Tapion puhelun referoinnissani viittasin, tarkoittavat sitä ehkä joidenkin mielestä liian villiä ja toisten mielestä epämääräistä liikehdintää, joka alkoi Thomas Wallgrenin liittyttyä demareihin.

Wallgren kokosi Into-pamfletin Puolueiden kriisi, jossa vielä muistaakseni oli mukana kepulainen erikoistutkija Kaarina Jutila. Tätä en voi tarkistaa, sillä jostain kumman syystä Puolueiden kriisi löytyy Lapinlahden kirjastosta. Lainasin sen sieltä. Senpä jälkeen kepulaisia ei vapaissa piireissä ole nähtykään.

Pamfletin kokoajaa en henkilökohtaisesti tunne muuten kuin, että odotimme häntä Kuopioon Vaihtoehto EU:n vieraaksi EU-kansanäänestyksen alla. Ei tullut. Lähettivät pääkonttorilta Klaus Rahikaisen, joka yöpyi kivijalkakämpässäni Kuopion Männistössä.

Tämä ei ollut juoru. Eikä mikään kiss julkkista and tell -juttu.

Minä olin sen yön aviomieheni luona. Josta olin eronnut ja jonka luokse palasin erotakseni taas, mutta se on toinen juttu se ja koetteli kyllä koko Launosen suvun huumorintajua.

Klaus Rahikainen oli ihan jees ja jossain vaiheessa nykyinen suomalainen aviomieheni kertoi, että tämän poika oli hakenut meille rakennusliikkeeseen töihin. Pojan äiti oli Lapinlahden Jussinpihan päiväkodin johtaja. Pitkä hiljaisen oloinen nainen. Katosi jonnekin. Siis näköpiiristäni. Ei ole tullut vastaan missään pitkään aikaan, sitä tarkoitan.

Seuraava havainto Thomas Wallgrenista oli, että Kansan Uutisten Viikkolehdessä kehotti kaikkia liittymään puolueeseen, joka on pienin paha. Elettiin vuotta 2006.

En ehdi tarkistaa taaskaan vuotta netistä, mutta siinä vaiheessa Suvi-Anne Siimes oli eronnut Vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta, Outi Ojala kävellyt puolueesta jonnekin ja Anne Huotarikaan ei asettunut ehdolle. Minä olin ajatellut, että Vasemmistoliitto ei taida kovin hyvin kohdella naisiaan ja melkein itsekin meinasin erota.

Puolueesta.

Mutta sitten luin Wallgrenin haastattelun. Päätin maksaa Vasemmistoliiton jäsenmaksun ja aviomiehenikin jäsenmaksun, sillä jo siinä vaiheessa maksuliikenteemme oli hallussani.

Seuraavaksi tuli pettymys. Iso Pettymys. Wallgren oli mennyt demareihin. Tunsin siinä vaiheessa vielä suurta epäluuloa demareita kohtaan. Eihän se mikään ihme ollut, sillä puolueen puheenjohtaja oli uusliberalisti-Lipponen.

Sitten seurasi monia Vapaus Valita Toisin -foorumeita, joissa muuten pantiin alulle perusturvan satasen nosto. Arja Alho (sdp) kirjoitti tosin pamfletin Ei riitä!, jossa vaadittiin pienimpiin työttömyyskorvauksiin 125 euron korotusta. Vaateella: Ei riitä ja huutomerkki.

Nyt vain odotan, että Lapinlahden vasemmisto ry menee lähiöihin.

RKP:n varapuheenjohtaja ja entinen SKDL-joku Nils Thorvalds, sen nörtin isä, kehotti ensimmäisessä VVT:ssä menemään lähiöihin. Pentti Ryth oli mukanamme Kulttuuritalolla, joten tämän asian pitäisi Pentikin tietää.

On meillä lähiöitä, älkää viitsikö siellä. Esimerkiksi Peltoniemi. Se on sosioekonomisesti hyvin heterogeeninen asuinalue, jossa siltarummut repsottavat ja tyhjät tontit työntävät pajua. Peltoniemi-liike olisi poikaa.

VVT:stä demareiden juttu?

VVT-liikehdinnästä Iisalmen Sanomien emerituspäätoimittaja Mai Koivulan tytär Emilia Palonen tuumasi Iisalmen Kansantaloutta tasan kaikille -foorumissa minulle, että siitä on tullut nyt demareiden uskonpuhdistusyhdistys.

Tuumasimme, että sehän meitä ei haittaa. Ja nauroimme päälle. Pidän kovasti Emilia Palosen kirjoittamasta tekstistä Vasemmistoliiton think tank -systeemin Perusteeseen siitä, miksi ei halua liittyä mihinkään puolueeseen.

Sehän olisi vähän niin kuin avioliitto. Että siinähän olet. Hamaan loppuun asti.

Onneksi puolueisiin ei enää tarvitse suhtautua niin kuin avioliittoon. Tämän viestin kuuleminen väistyvän puoluesihteerin Sirpa Puhakan suusta oli helpottava.

Puolue on vain väline tärkeiden asioiden ajamiseen - ei itseisarvo - meille, 60-luvulla syntyneelle sukupolvelle, joka aloitti työelämän silloin, kun vielä oli mahdollisuus prekaarikeikkojen välissä lähteä Balille surffaamaan.

Punavihreällä listalla hiljaista

Vasemmistoliiton punavihreällä listalla on hiljaista kuin haudassa. Arvaan, että me kaikki mykistyimme Jouko Kajanojan listalle välittämästä tekstistä. Ei ollut hänen omansa.

Jotta tekstiä voisi ymmärtää, pitäisi sitä ensin lukea sivistyssanakirja kädessä.

Tekstissä tulivat heti uutiskärjessä vastaan sellaisia sanoja kuin katedeerisosialistinen abstraktio, kryptinen, spinozisesti, ontologinen, transsendentti, konvergentisti, immanenssi, transsendentaalinen. Tässä vaiheessa heitin keltaisen merkintätussin nurkkaan ja ajattelin, että olkoon, loikin ensimmäisellä lukemalla vaikeiden sanojen ylitse.

Sen jälkeen tulin kohtaan, jossa mainittin "lempifilosofini" Lacan. Vähän aikaa hikosin ja ajattelin, että jossain ne ovat ne muutkin miehet, joita pelkään. Tulivathan ne sieltä.

Deleuze ja Guattar! Jippii huusin tekstiä lukiessani. Olen minäkin lukenut Perinnöttömien perinnön enkä vielä tänäkään päivänä taida ymmärtää, olenko marxilainen, marxisti vaiko pelkkä suuripäinen eteläsavolainen hitaiden yläsavolaisten joukossa.

Tuli siellä Kajanojan välittämässä tekstissä vielä rakennusliikkeistäkin sekä kartelleista jotain, mutta en tiedä. Tekisi mieleni kommentoida tekstin osaa, josta jotain ymmärrän, mutta odotan, että itseäni viisaammat sanovat listalla jotain.

Jouko Kajanojasta, jonka olen etäältä nähnyt Suomen sosiaalifoorumissa keväällä 2009 sekä joskus vuonna 2011 yhtä etäältä Kiasman kahvilassa, kysyin syvältä kurkultani, mitä hän tästä oikein ajattelee.

Syvä kurkkuni sanoi, että onhan se älykäs mies.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi