Pia Valkonen

Mistähän narusta alkaisi nykiä?

ti 13.11.2012

Päivän ilon aihe on, että saimme aika iso työn Kuopiosta. Perumme lomautusvaroitukset ja joudumme varmasti hälyttämään lisävoimiakin töihin.

Nyt uskallan kääntyä yrityskummimme puoleen. Koko kummiasia on ollut telakalla, sillä kesällä iski Marian hoito - en muistanutkaan, miten sitovaa vammaisen omaishoito tosiaan on -, sitten kuoli lasten isä, välillä hyökkäsivät kunnallisvaalit ja jossain vaiheessa konttasin siinä pelossa, että syömme firmassa kynsiä vuodenvaihteen tienoilla.

Kasasin täällä peloissani nippuun Kaskihovi-vuokrataloyhtiön putkikeikkoja. Ajattelin, että koska toimittajan töistäni ei ole tulossa mitään laskutettavaa vuoden lopussa, panen laskulle edes Matin putkikeikat.

Nyt uskallan hengittää ja henkäisen yrityskummillemme Väinö Korhoselle, että hengissä ollaan ja ramppa lähtee taas kalkattamaan. Verenpainekorttikin on jo terveyskeskuksen potilastoimistossa. Verenpainelääkereseptiä odotan.

Rampan kalkatus on muuten agraarinen ilmaus. Se tulee hevosvetoisen niittokoneen pyörien liikkeestä. Liike muutetaan vivuston välityksellä leikkuuterän edestakaiseksi liikkeeksi, joka katkaisee heinän. Yksi vivuston osista on ramppa. Edestakainen liike saa aikaan äänen, kalkatuksen.

Eilisessä tarkastuslautakunnassa mielenkiintoisin anti oli, kun sosiaalijohtaja Virpi Nevalainen kertoi lastensuojelun tilanteesta. Kaarina Kääriäisen (vas.) ja Piia Korhosen (kok.) valtuustoaloitteen perään ei tarvinnut kysellä, sillä sosiaalijohtaja tavallaan vastasi kysymättä ja Eine Parviainen (kok.) tarkensi.

Lastensuojelutyötä tekee kolme perhetyöntekijää sekä yksi kodinhoitaja.

Iltapäivällä loogisena jatkumona vierailimme Ahorinteen sijaishuoltoyksikössä. Nuorisokodin talon on Viitostien Ykköstilojen omistuksessa ja Ahorinne kuuluu Nuorten ystävät ry:n tarjoamiin lastensuojelupalveluihin.

Kävimme myös tsekkaamassa teknologiatalon. Mukavan täyttähän talossa tuntuu olevan. Sen sijaan harmaita hiuksia elinkeinojohtaja Olavi Nissiselle aiheuttaa Varpaisjärven Finepine Oy:n konkurssi.

Aloimme Eine Parviaisen (kok.) kanssa ideoida osiin Finepinen vanhoja tiloja Marimekon tuontantoa. Idea tuli edellisen illan Arto Nybergin haastatteluohjelmasta ja Matin sekä minun pikakäynnistä Sulkavalla.

Arto Nybergillä oli haastateltavanaan Marimekon Mika Ihamuotila. Ihamuotila kertoi, että Marimekko laajentaa Yhdysvaltoihin. Marimekko-kauppa on avattu Bostoniin ja Piilaakson Palo Altoon sekä uusi on tulossa vuoden loppuun mennessä  Beverly Hillsiin. Lisäksi Marimekkoa tulee Torontoon Kanadaan sisustusliikeketju EQ3:n lippulaivamyymälään.

Sulkavan-käynnillä bongasimme soutustadionin vierestä Marimekon ompelimon. Kiteen ompelimon löysin sillä perusteella, että sain jonkin taloustieteellisen kirjan Kiteen punikilta Auvo Rouviselta Marimekkoon pakattuna. Arvelin, että Rouvisen Marimekossa oli jokin viesti. Niin olikin. Kiteellä on Marimekon ompelimo.

Kun vielä saisi jotenkin ympättyä varpaisjärveläisen Mirka Designin Marimekko-brändin alle ja Mirkalle entisiin Finepinen tiloihin joukon ompelijoita. Eine Parviainen mietiskeli, että Itä-Suomeen voisikin näin kehittyä Marimekko-klusteri.

Vihjaisin asiasta kunnanjohtaja Marko Korhoselle yrittäjien turinatuokiossa taidevalimolla ja tämä kysyi vastakysymyksenä, onko Lapinlahdella tarjolla soveliasta teollisuusompelimotilaa.

Vastasin, että ou shit, enpä tiedä. Mutta nytpähän tuli teknologiatalolla puheeksi tämä tila-asiakin. Parviaisen Eine, jota tulitin Anu Sorjosen (kok.) valtuuston kokouksessa sanomasta kunnan rahojen tiheästä kampaamisesta, lupasi viedä ideaa Simpulle ylihuomenna, kun näkevät.

Eine joutui vastaamaan tarkastuslautakunnassa, kun kysyin, onko kokoomus jo miettinyt valmiiksi, mihin Lapinlahden kunnassa menee paljon rahaa. Arvelin, että yleisluontoisia valtuustopuheita olisi hyvä saada avatuksi vähän tarkemmin.

Kysyin senkin uhalla, että leimaudun politikoijaksi. Jos politikoidaan, politikoidaan sitten kunnolla. Ei tämä politiikkaa kummempaa ole. En minä sitä pelkää.

Illalla oli Lapinlahden vasemmisto ry:n vaalianalyysikokous. Palasin takaisin puheenjohtajaksi. Kokouksen lopuksi äänemme hieman kirahti. Taisi päästä myös pari ärräpäätä ja jossain vaiheessa tajusin, että olin lyönyt nyrkkiä pöytään.

Minä? Lyömässä nyrkkiä pöytään?

Joka tapauksessa selvitimme asiat kokouksen jälkeen Varpaisjärven vanhemman valtiomiehen Savolaisen Onnin kanssa. Sanoin, että minua täällä vierastetaan. Tuon varmasti monien mieleen taistolaiset. Onni sanoi, että juuri niin, minussa haiskahtaa jälkitaistolaisuus.

Jostain ei-mistään tulee kaupunkilaisittain puhuva, akateemisesti koulutettu, ei vasemmistotaustainen päällepäsmäri ja besserwisser - ja alkaa vaatia päälle tietynvärisiä paitoja.

No, minähän kevytvassarina ja atarikommarina pukisin täkäläiset vassarimiehet jokapoikaraitoihin.

Ollikaisen Risto sanoi, että Lapinlahden vasemmisto ry:n kokoukset ovat sitten jatkossakin Työväentalolla ja käytämme kokouksissa sihteeriä Määtän Jounia. Arvostan suoraa puhetta ja olen helpottunut.

Lopuksi halasimme, sillä tosiaan tuleen emme jää makaamaan emmekä ikuisesti aio murehtia huonoa vaalitulosta.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi