Pia Valkonen

Sirpa Puhakka ja jytkykirja

ti 30.10.2012

En malta olla kirjoittamatta nyt paria sanaa Sirpa Puhakan Perin suomalaisesta jytkystä - pamfletista politiikasta populismin panttivankina.

Olen kohdassa maahanmuuttokriittisyys käyttövoimana. Annan itselleni luvan lukea pamfletin loppuun, kun olen saanut Lapinlahden Kaskihovin putkityölaskun tehtyä. Siihen menee useampi päivä. Laskuttamatta on useamman kuukauden pikku keikat.

En voi muuta kuin lohduttautua sillä, että tavallisesti olen vuoden lopussa laskuttanut Kansan Uutisten kolumnit ja joulu-Solean. Niillä olemme elelleet niukan vuodenvaihteen. Nyt elelemme syksyn mittaan tehdyillä hanan vaihdoilla.

En ole vielä lukenut Li Anderssonin, Mikael Brunilan ja Dan Koivulaakson Äärioikeisto Suomessa, vaikka Hanna Nikkanen valitsi sen muistaakseni Vihreän Langan kyselyssä vuoden parhaaksi tietokirjaksi. Sanookohan www.laitos.fi tästä muuten mitään? Pitää katsoa.

Vaikka tiedän melko paljon omakohtaisesti nyt äärioikeistosta, on hyvä, että Sirpa Puhakka jytkyssään käy läpi maahanmuuttokriittisten eri vaiheita. Muistan, kuinka ennen edellisiä kunnallisvaaleja osuin Suomen Sisun nettisivuille.

Pelästyin, sillä sivuilta pomppivat silmille rasismi, väkivaltaisuus ja aseiden ihannointi. Muistaakseni Suomen Sisun sivuilla oli muitakin symboleja kuin Suomen leijonia. Hautasin koko Suomen Sisun ajatuksistani, kunnes Kuopion torilla ammuttiin ohikulkija.

Kuulin omia reittejäni pitkin, että ampuja olisi kilahtanut ja äärioikeistolainen aseenomistaja. Jossain vaiheessa vilkaisin taas, mitä Suomen Sisu haluaa nettisivuillaan itsestään kertoa. Tällä kertaa sivuilla liplattivat järven laineet, somisteena oli rukin lapoja ja kanteleet helkkyivät.

Vähän aikaa sitten seko- ja pilleripäinen äärioikeisto tuli vastaan taas. Sain jollain lailla leikkisän ja jopa vähän hauskan viestin, että koska olen kommunisti minun kanssani voidaan rauhan aikaan olla väleissä.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi