Armo

to 27.9.2012, Maria tuli kotiin, palkat puoliksi laskettu

Ihminen luki edellisen blogimerkintäni. Ihminen isolla iillä. Kehotti lukemaan netin Paimensanomista Ville Rannan haastattelun.

Sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta (Paimensanomat 3/2012) kokee Suomen ortodoksisen kirkon armollisena ja jumalanpalvelukset terapeuttisena. Se on hyvä.

Haastattelussa tuli myös hyvällä tavalla esille jumalasuhteiden jännitteisyys ja epäilykset.

Minäkin oikeastaan koen ortodoksiset palvelukset suorastaan parantavina. Järjestyiväthän aivoni bitit pienen aivoinfarktin - siunattu TIA:ni, transient ischaemic attack - jälkeen parhaiten vanhaan uskoon kahdeksansävelisellä slaavilaisella kirkkomusiikilla. Sekä tietysti Varpaisjärven Korpisen kylän Itäkosken järvimaisemalla.

Siltä, että Suomen ortodoksinen kirkko on armoton, alkoi tuntua, kun nunnan Kristoduli kirjoitti ortodoksi.netissä jokseenkin happamasti ja suoraan sanoen kateellisesti äiti Ammasta. En yhtään ihmettele, että suomalaiset ryntäävät äiti Amman syliin sen sijaan, että he menisivät etsimään lämpöä esimerkiksi nunna Kristodulin luota.

Tottahan ammalaisilla on ketunhäntä kainalossa ja liike on nyt levinnyt Lapinlahdellekin saakka. Minusta se ei välttämättä ole huono asia, vaikka itse olen aivan liian epähippi moiseen liikkeeseen. Sen verran marxilaista (ja) uskovaista minusta löytyy, että uskonnon pitääkin jossain määrin olla oopiumia kansalle.

Ihmiset kaipaavat lohtua ja äidillistä rakkautta, äitiä, joka rakastaa ehdoitta. Koetin tilata Aamun Koittoon asiasta artikkelin teologilta, josta myöhemmin tuli koko lehden päätoimittaja - hänellä oli munat, arvelen, että se oli paras meriittinsä.

Teologi kirjoitti kyllä kuin enkeli, mutta jotenkin hänen Jumalanäitinsä tuntui enemmänkin vaativalta kuin rakastavalta. Tai ainakin kaikki ymmärtävät Hänet joka tapauksessa väärin.

Hain samaan aikaan Lintulasta apua ystävättärelleni, joka oli alkoholisoitumassa. Oli yrittänyt itsemurhaa ensimmäisen kerran. Vastaukseksi tuli jotain sen suuntaista, että voi, voi meillä on nyt ollut täällä vain vähän flunssaa.